Riemu palasi ralliin
Ralli ei ole helppo laji. Kuljettajan omien tekemisten lisäksi myös monipuolisesti vaihteleva maasto vaikuttaa auton käyttäytymiseen. Lisäksi nopeita aikoja varten mutkiin täytyy uskaltaa sokkona kartturin ohjeita ajatuksella kuunnellen. Ja mikäli kaikki menee pieleen, vastassa on yleensä puu tai oja, johon koko ajo saattaa päättyä. Vatasen jalat, mutta omat kädet.
Autopeleistään tunnetun Codemastersin uusin toivo rallipolkujen mestaruuteen on nimeltään yksinkertaisesti DiRT Rally, mikä vihjaa pelin olevan eräänlainen uudelleenkäynnistys pelisarjan luisuttua yhä kauemmas helpon pelailun puolelle. Studion mukaan DiRT Rally on uskollinen simulaattori rallin tapahtumista. Aivan näin ei kuitenkaan ole – hyvässä ja huonossa.
Tärkein uutinen on kuitenkin se, että studio on simulaatiota etsiessään tavoittanut rallikilpailemisen ytimen ja onnistunut sovittamaan sen nykyisille pelikonsoleille. Saavutus ei ole ihan helppo, mutta lopputulos on vaivan arvoinen.
DiRT Rally operoi virallisen WRC-lisenssin ulkopuolella, mutta se ei menoa haittaa. Autot, teippaukset ja tärkeimmät rallikilpailut ovat pelissä mukana makeasti mallinnettuina, joskin paikoin hiukan hassuilla nimillä. Varsinaisen rallin lisäksi mukana on mediaseksikkyyttä viime vuosina kerännyt rallicross sekä Pikes Peakin mäkikilpailu soralla ja asvaltilla. Rallicross ja mäkikisat tarjoavat hyvää vaihtelua varsinaisten rallikilpailuiden ajamiseen, mutta omaksi viihdenumerokseen niistä ei suppeutensa puolesta ole. Noin 40 auton joukosta löytyy jotakin jokaiselle rallifanille aina 1960-luvun Ministä uusimpiin neliveto-ohjuksiin. Uratilassa luvassa on aloitus 1960-luvun yksinkertaisuudesta, josta edetään amatööriluokasta parempiin luokkiin ja ajoneuvoihin mestaruuskausi kerrallaan.
Suurin harmi pelissä on rallikilpailuiden vähyys. Kuusi varsinaista rallia tarjoavat toki hyvää vaihtelua erityisesti vaihtuvien olosuhteiden myötä, mutta maisemissa voisi silti olla enemmän kirjoa. Erikoiskokeet on tosin mallinnettu sangen mainiosti, joskin ojat ja tiet ovat hiukan todellisuutta tasaisempia. Verrattuna Sébastien Loeb Rally Evoon erikoiskokeet ovat kuitenkin toista luokkaa, sillä DiRTin maastonmuodot ja leveämmät ajoradat soveltuvat paremmin rallin riemuun ja virtaavaan ajorytmiin. Jos keskittymiskyky riittää kartturin seuraamiseen, ei kuljettajalla pitäisi olla suuria ongelmia erikoiskokeista selviytymisessä. Kartturin äänenä on muuten oikeassakin elämässä kartturointia harrastava pelin pääsuunnittelija Paul Coleman.
Graafisesti pelin painopiste on ollut 60 ruudun sekuntinopeuden ylläpitämisessä, ja siinä onkin onnistuttu upeasti myös konsoleilla. Varjot tosin elävät paikoin omaa elämäänsä, katsojat näyttävät sukkahousupäisiltä pankkirosvoilta, ja hiukkasefektit on paikoin liimattu päälle melko tönkösti, mutta ajamisen kannalta sulava ruudunpäivitys on huomattavasti tärkeämpää. PlayStation 4 -pelaajat saavat nauttia täydestä 1080p-erottelutarkkuudesta Xbox One -kuskien joutuessa tyytymään dynaamisesti skaalattavaan resoluutioon. Autot on mallinnettu upeasti pohjia myöten, joten on hiukan harmi, ettei pelissä ole kunnollista valokuvatilaa.
Äänien osalta DiRT Rally näyttää kaapin paikan monelle menneiden vuosien autopelille. Vaikka kaikkien ralliherkkujen nauhoittaminen ei ole ollut mahdollista, ovat Codemastersin äänipuolen tyypit käyttäneet lähintä vastaavaa autoa ja muokanneet ääntä sopivasti. Aivan viimeinen vimma äänistä saattaa puuttua verrattuna oikeaan elämään, mutta videopeliksi tulos on erittäin hyvä.
Ajotuntumassa Codemasters osoittaa todelliset lahjansa. Erilaiset autotyypit eroavat selvästi käytökseltään, ja ajoneuvojen jousitusta simuloidaan sen verran hyvin, että pienistä hölmöilyistä selviää ilman ulosajoa. Erikoiskokeen aikana pintatyypit vaihtelevat ovelasti, ja peli huomioi jopa variaatiot pintatyypin sisällä – hyvästä mallinnuksesta on tosin vaikea olla onnellinen auton liukuessa avuttomasti märässä mudassa.
Autoja voi säätää kiitettävän kattavasti, ja säätöjen vaikutukset on myös selvennetty niiden yhteydessä. Peli pyrkii huomioimaan jopa erilaiset tasauspyörästötyypit. Törttöillessä autot vahingoittuvat sopivan herkästi, joten huolellisella ajolla on yleensä mahdollista selvitä välihuoltoon ilman merkittäviä korjauskohteita. On silti hyvä idea välttää keulakolareita erityisesti yöllä ajaessa, tai matkasta maaliin tulee pitkä ja kivinen.
Hyvän rattiohjauksen lisäksi on lähes pienoinen ihme, miten hyvin peli toimii pädiohjauksella. Pienen totuttelun jälkeen peliohjain ei tunnu rajoittavan ohjaamista juurikaan. Lisäksi kaikkia ohjaustapoja voi säätää melko kattavasti mieleisikseen. Tärinä ja voimavaste kertovat parhaansa mukaan, mitä auto on aikomassa seuraavaksi, vaikka signaalien opetteleminen saattaakin kestää selkäytimeltä hetkisen. Xbox One -pelaajat saavat muuten nauttia tärisevistä liipaisimista Forza Motorsportin tyyliin.
Yksinkertaisen uratilan lisäksi voimiaan voi mitellä yksin tai muiden kanssa mitä erilaisimmin kyhätyissä tapahtumissa. Lisää krediittejä jaetaan myös virallisten päivä- ja viikkohaasteiden muodossa. Kavereita vastaan voi kisata joko rallimaisesti vertailemalla aikoja tai rallicrossin tapauksessa suoraan päittäin. Nettikoodi tuntui nopealla kokeilulla toimivan riittävän hyvin, joskin peliin valittu aulasysteemi jätti hiukan toivomisen varaa.
DiRT Rally sai alkunsa pc-pelaajien keskuudessa Steamin early accessissä, ja eräällä tavalla se näkyy pelissä vieläkin. Aloituskynnys voi olla monille pelaajille hiukan korkea, eikä peli juuri opasta maailmaansa saapuvia. Peliin erityisesti konsolipelaajia varten laitetut opasvideot rallin hienouksista kertovat kyllä ajamisen teoreettiset periaatteet, mutta jättävät pelaajan kylmäksi sen suhteen, miten eri keinoja tulisi hyödyntää. Lyhyt valinnainen ajoharjoittelu olisikin ollut paljon hyödyllisempi vaihtoehto.
Pelin valikot tuntuvat paikoin turhan vaikeasti jäsennetyiltä, eivätkä dialogilaatikoiden tekstit täsmää täydellisesti tilanteeseen. Varsinaisia bugeja pelistä ei versiossa V1.100 tullut vastaan, mutta graafisesti vilkkuvat varjot ja autosta hetkeksi irtaantuvat sivuvilkut kertoivat lievästä hiomattomuudesta.
Viivan alle jää kuitenkin fakta siitä, että DiRT Rally on tolkuttoman hauska rallipeli, mikäli sen syövereihin on valmis sukeltamaan pienellä päättäväisyydellä. Codemastersin seuraava ongelma lieneekin se, että missä vaiheessa bugien murskaamisesta ja rajoittuneen pelisisällön kasvattamisesta siirrytään kohti jatko-osaa. Haastattelussa pääsuunnittelija Coleman väläytti esimerkiksi haavettaan siitä, että seuraavaan peliin pitäisi saada aidosti kuluva ajoura. Tekemistä siis riittää jatkossakin. Omalla tavallaan on tietysti hyvä jättää yleisö janoamaan lisää, mutta toivottavasti studio laajentaa nykyistä DiRT Rallyä vielä hetken.