Driveclub

Driveclub on hieno ja kaunis autopeli, joka jää hieman persoonattomaksi.

30.10.2014 10:50

Sielutonta potentiaalia

Pääsin testaamaan Driveclubia pelin ennakkoesittelytilaisuudessa Englannissa muutama kuukausi ennen sen julkaisua. Olin tuolloin täysin myyty. Driveclub on ainoa peli, jota testatessani olen läväyttänyt kulkuvälineeni 200 kilometrin tuntinopeudella metsän reunukseen vain siksi, että olen jäänyt tuijottamaan kisareitin varrelta löytyviä yksityiskohtia. Merenrannan horisontti pilkotti niin kauniisti esiin auringonnousun kimalluksessa, etten huomannut oikealle kaartuvaa rataa, ja rymäytin autoni komeasti pöpelikköön.

Toiseen kertaan sama tapahtui testatessani peliä kotisohvallani. Intian slummien keskellä katseeni kiinnittyi radan reunalla kyhjöttävään yksinäisen hökkeliin, joka kylpi auringonvalossa. Jäin ihastelemaan valoilmiötä, ja samaan aikaan vasen peukaloni ajatutti autoani äärivasemmalle. Korvia riipivän rutinan komppaamana räväytin kulkuvälineeni kohti radan näkymättömiä turvakaiteita.

Driveclub on huikean kaunis peli, ja tällaisia hetkiä pelissä riittää roppakaupalla. Vuorokaudenajat vaihtuvat ruudulla välillä huimalla vauhdilla, ja yöllinen maisema pakottaa tarttumaan ohjaimen entistä lujemmin. Aurinko nousee vuorten takaa, ja välillä se paistaa niin kirkkaasti, että rataa on vaikea nähdä kunnolla. Onneksi kuin sattumalta (mitä se ei tietenkään ole) kirkas kajo häikäisee yleensä vain suorilla, ja kurveihin pääsee ajamaan vailla näköesteitä.

Neljän tunnin ajan Driveclub oli minulle huumetta. Olin jo varma, että Driveclub tulee olemaan minulle pakkomielle rikollisen aliarvostetun Blurin tapaan. Sitä pelasin aikoinani niin paljon, että minun oli pakko pitää taukoa ruudun ääressä istuttujen tuntien aiheuttamien selkäkipujen takia.

Sitten tapahtui jotain. Ensirakkauteni alkoi rakoilla. Kiihko väheni, ja huomasin ihastukseni olleen vastarakastuneen sokeutta. Driveclub onkin vain autopeli muiden joukossa.

 

Driveclubin hehkutettiin olevan ennen kaikkea sosiaalisuuteen keskittyvä peli. Arviokappale tuli kuitenkin ennen moninpelipalvelimien avaamista, joten yksinpeli oli ensimmäinen asia, jonka parissa aikaani vietin. Keskitytään siis ensin siihen.

Yksinpeli on riisuttu turhasta krumeluurista, ja jäljellä on käytännössä vain kisailu. Mitään turhaa juonikuviota peliin ei ole ympätty, ja kisaa edeltävät animaatiotkin on pidetty minimissään. Pelaaja astuu autoonsa, kamera kiertää yli kisa-alueen ja siinäpä se. Driveclubissa on kyse ajamisesta, ja ajaminen Driveclubissa on helppoa ja yksinkertaista. Kisat koostuvat joko normaaleista kisoista, joissa taistellaan muita kuskeja vastaan, aika-ajohaasteista tai driftaushaasteista, joissa yritetään kaahailla pitkin lyhyitä ratoja mahdollisimman paljon auton takapäätä liu’uttaen.

Pelin tehnyt Evolution Studios ei ole lähtenyt keksimään (auton)pyörää uudelleen, vaan kisat ovat lyhyitä pyrähdyksiä. Ne ovat täynnä pieniä välitehtäviä, joiden suorittamisesta saa pisteitä. Pelaajan pitää esimerkiksi seurata tietyissä radan kohdissa tiettyä ajolinjaa tai vaikkapa ihan perinteisen kisan aikana driftata tietyissä kaarteissa kasaan tietty pistemäärä.

Tämä ei kuulosta kovinkaan omaperäiseltä, eikä se sitä totuuden nimissä olekaan. Driveclubin puolesta on kuitenkin sanottava, ettei se yritäkään olla muuta kuin mitä se on. Driveclubissa ei ole avointa maailmaa, turhia tarinoita kilpailevista jengeistä tai isänsä kuolemaa kostamaan lähtevistä yksinäisistä susista. On vain lyhyitä pirskahduskisoja, joiden tarkoituksena on saada pelaaja nauttimaan olostaan ratin takana.

 

Driveclubissa pelaaja kerää pisteitä suoritustensa mukaan. Käytännössä kyseessä on täysin samanlainen pisteidenlaskusysteemi kuin esimerkiksi uusimmassa Need For Speedissä ja monissa, monissa muissa autopeleissä. Pisteiden avulla avataan uusia ajoneuvoja ja uusia kisoja.

Mitä pidemmälle yksinpelitilassa pääsee, sitä tiukemmassa pisteet ovat. Pelaajan pitääkin käydä uudelleen läpi vanhoja kisoja, jotta saa niistä kerättyä itselleen täydet suorituspisteet. Luojan kiitos Driveclubin radat ovat kuitenkin sellaisia, että niiden pariin palaa ihan mielellään uudelleen. Pisteiden kerääminen vanhojen kisoja uudelleen ajaen ei kuitenkaan varmasti sovi kaikille.

Yksinpelikisaaminen on melkoista letkassa ajamista. Tekoäly on muutaman sekunnin edellä tai jäljessä pelaajaa koko kisan ajan. Kisat voitetaan liki aina parin viimeisen kurvin aikana. Tämä pitää kisat toki tiukkoina, mutta lievä keinotekoisen vedätyksen maku leijuu ilmassa.

Vaan entäpä se paljon puhuttu Driveclubin sosiaalinen puoli? Valitettavasti se jää hieman vajaaksi. Pelaajat voivat luoda omia kisojaan ja kutsua niihin toisia kuskeja suorittamaan ajohaasteita. Pelaajat voivat myös tehdä omia tiimejään, jotka kisailevat sitten toisiaan vastaan. Tiimit saavat suorituksistaan yhteispisteitä, joiden avulla ne voivat aukaista uusia ajoneuvoja.

Tiimikisaaminen on periaatteessa hieno idea, mutta se jää kovin sieluttomaksi. Loppujen lopuksi toiset tiimit ovat vain nimiä, aikoja ja suorituksia. Tiimien logoja voi muutella, mutta se jääkin oikeastaan ainoaksi keinoksi erottaa eri Driveclub-jengit toisistaan. Missään vaiheessa pelaajalla ei ole oloa, että haastajat olisivat oikeita ihmisiä.

Driveclub onkin peli, jolta puuttuu sielu. Se on kaunis, ja se tekee oikeastaan kaiken oikein. Silti se tuntuu jotenkin persoonattomalta. Driveclub on kuin se baaritiskin tyttö, jonka kauneuteen ihastuu ensi näkemältä miltei väkivaltaisen palavasti. Mitä enemmän sen kanssa viettää aikaa, sitä selvemmin kuitenkin huomaa, ettei teillä olekaan niin paljon yhteistä kuin kuvittelit.

Läheisempää rakkaussuhdetta välillenne tuskin koskaan tulee, mutta ihan kiva sen kanssa on silti viihtyä. Silti vähän harmittaa, sillä aineksia vuosisadan rakkaustarinaan olisi ollut.

 

INFOLAATIKKO: Osaavat tekijät asialla

Driveclubin tehnyt Evolution Studios on erikoistunut autopeleihin. Se teki vuonna 2001 World Rally Championshipin, joka oli ensimmäinen täysin lisensoitu rallipeli. Viiden rallipelin jälkeen Evolution Studios teki neljä offroad-ajamiseen keskittyvää MotorStorm-peliä.

Huomionarvoista on, että Evolution Studiosin ajopelejä on aina kehuttu, mutta silti mikään niistä ei ole nostanut studiota mestaruusluokkaan. Samoin tapahtunee myös Driveclubin kanssa.

 

INFOLAATIKKO: Kaksi pakettia

Driveclub tulee kahtena erilaisena pakettina. Maksullisessa versiossa mukana ovat kaikki autot ja radat. PlayStation Plus -palvelun tilaajilla on mahdollisuus ladata maksuton, ominaisuuksiltaan karsittu versio. Siinä käytössä on 11 rataa ja 10 autoa, joten käytännössä PlayStation Plus -versio pelistä on vain tavallista hieman laajempi demo.

7/10
KehittäjäDriveclub
PeligenretAjopeli
Pegi-ikärajatK-3
Pegi-merkinnätOnline
Lisää luettavaa