Koko maailma kädessäsi
Olen Pyhän Rooman keisari, Japanin shogun, silkkitien kultakuningas ja mongolien kaani. Tai näin luulen usein aamuyöstä, ennen kuin karu totuus palaa mieleen.
Kaikki Civilizationia pelanneet tietävät, millaista on pelata vielä ”se viimeinen vuoro” ennen nukkumaanmenoa. Europa Universalis IV on pahempi. Siinä ei ole vuoroja, vaan historian kello etenee vääjäämättä koko ajan. Imu on jopa pahempi kuin Civissä. Sitten sitä räpäyttää silmiään ja huomaa, että kello on neljä. Aamuneljä.
Europa Universalis IV on peli, jonka suuremman suosion voi estää vain sen pelottavuus. Se on valtava, yksityiskohtainen ja hillittömän syvä strategiapeli, jossa otetaan mikä tahansa aikoinaan oikeasti olemassa ollut valtio ja luotsataan sitä 1400-luvun puolesta välistä 400 vuotta eteenpäin.
Pilkuntarkasti mallinnettu maailmanhistoria on siinä vahvuus ja kahle, joka on voitettava. Se kysyy, kykenetkö sinä luomaan uuden historian, jossa tärkeät asiat menevät toisin. Voittotavoitetta ei ole. Tappiotakaan ei ole, koska myös häviö synnyttää kiinnostavan tarinan.
Aiemmin nuivalla grafiikalla ja rasittavalla mikrotason säädöllä väsyttänyt Europa Universalis -sarja ottaa nyt oikeita askeleita eteenpäin. Grafiikka ja käyttöliittymä on lainattu nyt Paradox-studion aiemmasta suurhitistä, Crusader Kings 2:sta. Se tarkoittaa, että EU IV on nätti ja selkeä. Mukana on myös oikeita opetusosioita, ja lähes kaikesta saa oleellisen tietopaketin vain siirtämällä hiiren osoittimen oikeaan kohtaan. Monimutkaisuudesta ei ole karsittu, mutta nyt pelaajaa ei heitetä lankulta mereen ilman pelastusliivejä. Jos ei tiedä mitä tehdä, peli jakaa motivaatiota antavia pikkutehtäviä: tee jokin historiallinen liike, hanki liittolainen tai uudista valtiotasi. Tärkein opittava asia on se, että tärkeää tietoa pitää oppia kaivamaan itse eri karttatiloista ja tilastoruuduista.
Pelin neronleimauksiin kuuluu se, miten pienistä ja suurista päätöksistä tehdään merkittäviä. Hallitsija ja neuvoantajat tuottavat lautapelimäisiä monarkkipisteitä, joilla ostetaan kaikki tärkeä. Niillä tutkitaan uutta tekniikkaa, rauhoitetaan vallattuja alueita, palkataan kenraaleja ja tutkimusmatkailijoita, pidetään yllä valtakunnan rauhaa ja parannellaan kaupunkeja. Kaikkea ei voi hankkia, ja pieni ostos voi lykätä suuren uudistuksen tuloa pahimmalla hetkellä. Monessa pelissä tylsä kaupankäynti on taas muokattu hienosti kuin veden virtaukseksi puroissa, jotka ovat historiallisia kauppareittejä. Kierot kauppamiehet voivat ohjata virran suuntaa ja kääntää kultarahat oman valtion taskuihin.
Monarkkipisteillä hankitaan myös kansakunnan suuntaa luotsaavia ajatusrakennelmia eli ideoita, joilla jokaisesta pelikerrasta tulee erilainen ja valtiot saavat roolipelimäisiä persoonia. Olemmeko edistyksellisiä vai uskonnollisia, hyökkääviä vai puolustavia? Ideoilla valittu suunta luotsaa kansakunnan läpi vuosisatojen. Mitä jos muinainen Kiina olisikin tutkimusmatkoihin suuntautuva valtio, joka ehtii Amerikkaan ennen eurooppalaisia?
Taas on palattava Civilization-vertaukseen, koska se on varmasti monelle pelaajalle pohja, jolta voi lähteä Europa Universalis -hallitsijaksi. Tässä pelissä on uskomatonta toden tuntua mutta ei Civilizationin leikkimielisyyttä ja vapautta. Maailmankartta ja -historia ovat pohja, jolta ei voi lähteä sooloilemaan koko pallon valtiaaksi – sen estävät jo liikaa voittavan valtion vihaajakerhoon liittyvät naapurit. Historian otteesta voi kuitenkin pyristellä vapaaksi tarpeeksi, ja jo yhden kiusallisen kilpailijan voittaminen vuosikymmenien nokittelussa antaa pelaajan uskoa hetken, että hän on Napoleonin ja Caesarin lyömätön yhdistelmä. Se tunne on vaivan ja opettelun arvoinen.
INFOLAATIKKO
Kuole, valkonaama!
Europa Universalis IV opettaa karulla tyylillään historian raadollisuutta. Voit toki pelata vaikkapa inkoilla, mutta ylivertaisesti aseistetut eurooppalaiset tulevat vääjäämättä polkemaan kaiken hyvän mäsäksi. Historiaa ei muutenkaan valkopestä, vaan orjakauppa on ikävä ja tuottoisa fakta.
Paradox on kuitenkin lisännyt peliin ainutlaatuisen keinon, jolla puntit voi tasata. Pelaaja voi siirtää Crusader Kings 2 -tallennuksensa EU IV:ään sellaisenaan, ja yksi sen pelin laajennuksista olettaa, että ruuti keksittiinkin Andien huipuilla. Näin pelaaja voi saada komentoonsa vaikkapa huippukehittyneiden atsteekkien jaguaarisoturit, jotka vyöryvät Euroopan rannoille Kill the Whiteskins -kansanidean siivittäminä. Mikä muu pelistudio edes antaa pelaajan siirtää tallennuksia pelisarjasta toiseen?