Pitkään Sonyn hallussa ollut virallinen F1-pelien lisenssi siirtyi autopeliveteraani Codemastersille parisen vuotta sitten. Viimevuotinen F1 2009 oli sarjan Wii- ja PSP-debyytti, ja nyt on tehokonsoleiden vuoro päästä nauttimaan vauhdin hurmasta ja formulasirkuksen herkuista pitkästä aikaa.

Formulatähden urasta haaveilevat pääsevät F1 2010:n uratilassa kokeilemaan taitojaan niin radalla kuin sen ulkopuolellakin. Formulakuskin ura alkaa muutamalla taustakysymyksellä vaikeustason ja pituuden selvittämiseksi, minkä jälkeen onkin aika valita tulokaskauden talli. Valittavina on vain muutama heikkotasoisempi tiimi, ja pelaaja joutuu alkuun kakkoskuskin paikalle. Vielä ensimmäisen kauden aikana tavoitteet ovat varsin matalalla, sillä heikoimmilla autoilla ei ihmeitä tehdä. Kauden aikana autoihin saa onneksi parannuksia uusien osien myötä. Niitä saa avattua joissain kisoissa ajamalla harjoitussession aikana tarpeeksi nopean ajan tietyillä säädöillä tai päihittämällä tiimikaverin tarpeeksi useasti.

Päävalikkonakin toimivassa tallin asuntoautossa vastaan saattaa tulla toimittajia, jotka haluavat kommentteja kisaviikonlopun tapahtumista, ja kilpailussa kolmen parhaan joukkoon päästessä edessä on virallinen pressitilaisuus. Omilla kommenteilla voi vaikuttaa omaan sopimustilanteeseensa: latomalla neutraaleja kommentteja tyypilliseen formulajargonin tyyliin oma tiimi pysyy tyytyväisenä, mutta muilta talleilta ei tarjouksia juurikaan tule. Jos kuitenkin onnistuneen kauden loppuhetkillä vihjaa toimittajille olevansa avoin uusille tarjouksille, alkaa tapahtua.

Uratila kestää maksimissaan seitsemän kautta. Hiukan harmittavasti muiden tallien kuskit eivät vaihda paikkoja toistensa kanssa, joten pelaajan on tyytyminen taistelemaan samoja talleja ja kuskeja vastaan kaudesta toiseen. Pelaajan vaihtaessa tallia korvataan tallin edellinen kuski tylysti pelaajalla, ja edellisen tallin oikea kuski palaa silloin takaisin omalle paikalleen.

Vauhdin hurmaa

Peli sisältää kaikki tämän vuoden formuloiden uudistukset, kuten uuden pistelaskujärjestelmän ja muuttuneet rengassäännöt. Niinpä uratilassa ajettavissa kisoissa joutuu tekemään kuivalla kelillä yhden renkaanvaihdon, aivan kuten oikeissakin kisoissa. Varikkotaktiikka nouseekin tärkeään rooliin kisoissa. Aivan kaikkia formulakisan elementtejä, kuten turva-autoja ja lämmittelykierroksia, ei kuitenkaan vielä tämän vuoden versiosta löydy. Mukana on kuitenkin varsin hyvin toimiva dynaaminen sää, joten esimerkiksi pitkän kisan aikana sadekuuro saattaa yllättää.

F1 2010 ei ole aivan täysiverinen simulaattori, mutta painottuu arcadekaahailuja huomattavasti enemmän realismin suuntaan. Tästä kertoo myös pelin haastavuus. Auto lähtee ajoavut poistamalla varsin helposti lapasesta, ja radalla pysyminen vaatii jatkuvaa keskittymistä ja tarkkuutta ajolinjoihin. Kantarelleista tulee nopeasti kuskin pahimpia vihollisia, sillä niiden päältä ajamalla menettää helposti auton hallinnan varsinkin tiukemmissa mutkissa. Helpointa vaikeustasoa lukuun ottamatta pelaaja saa myös tehdä tosissaan töitä sijoituksien eteen varsinkin heikoimmilla autoilla.

Autoja voi myös säätää varsin monipuolisesti, ja aloittelijoita varten mukana on myös valmiita asetuksia, joilla voi vaikuttaa auton käyttäytymiseen sään ja radan mukaan. Auton säädöillä on myös yllättävän suuri vaikutus ohjattavuuteen.

Pelin ajotuntuma on varsin onnistunut, ja autoa on suorastaan nautinnollista ohjata niin ohjaimella kuin ratillakin. Varsinkin ratilla ajettaessa tuntuma tiehen on hyvä. Vauhdin tunne on saatu onnistuneesti mukaan, sillä pienimmätkin pomput on mallinnettu tarkasti ja tuntuvat selvästi ajettaessa. Etenkin ohjaamokuvakulmasta ajettaessa vauhti on päätä huimaavaa.

Ajaminen paitsi tuntuu, myös näyttää hyvältä. F1 2010 käyttää Codemastersin omaa Ego-pelimoottoria, joka on ollut käytössä myös muissa yhtiön autopeleissä, kuten esimerkiksi Dirteissä ja Race Driver: GRIDissä. Peli kuitenkin näyttää huomattavasti muita pelimoottorilla tehtyjä pelejä realistisemmalta, sillä häiritseviä tehosteita ja värisuodattimia on käytössä paljon vähemmän. Myös ratojen ympäristöt on mallinnettu aiempaa tarkemmin. Erityisen näyttävä peli on sadekisoissa sekä Singaporen iltakisassa, jossa pelimoottorin loistava valaistus pääsee oikeuksiinsa.

Kattava paketti

Tekoälykuskit ajavat suhteellisen fiksusti, joskin tiukoissa paikoissa ne antavat hiukan turhan helposti periksi ja väistävät pelaajaa. Tekoälykuskitkin tekevät silloin tällöin ajovirheitä ja kolaroivat tai spinnailevat radalla. Varsinkin sateella tekoäly ajaa kuitenkin aivan liian varovasti, ja osaava kuski paukuttaa useita sekunteja nopeampia kierrosaikoja vaikeustasosta riippumatta.

Autojen vaurionmallinnus on hiukan anteeksiantava, sillä pienemmistä töytäisyistä ei juuri vahinkoa synny. Muita autoja tönimällä saattaa helposti saada varoituksia tai pahemmassa tapauksessa jonkun rangaistuksen, esimerkiksi aikasakon, varikon läpiajon tai jopa lopullisen sijoituksen tiputtamisen muutamalla pykälällä. Joskus tuntuu kuitenkin, että pienestäkin hipaisusta saattaa tulla kohtuuton rangaistus – samalla kun paikoin isommista töytäisyistä pääsee kuin koira veräjästä.

Yksinpelaajalle ei pelissä ole uratilan lisäksi kuin yksittäiset kisaviikonloput ja kelloa vastaan ajaminen. Onneksi pelissä on kuitenkin mukana verkkomoninpeli, josta löytyy melkoisesti säätämisen varaa. Harmittavasti mukaan mahtuu kuitenkin vain 12 kuskia, eikä varsinaista kausitilaa pääse ajamaan verkossa. Yhden session aikana voi toki ajaa vaikka koko kauden putkeen oikealla pistelaskulla, mutta tämä ei ole kovinkaan onnistunut ratkaisu. Muuten peli tarjoaa varsin mukavasti säätömahdollisuuksia, kuten esimerkiksi aika-ajot ennen varsinaista kisaa tai autojen tehojen tasapuolistamisen.

F1 2010 on varsin onnistunut formulapeli, eivätkä lajin ystävät varmasti tule pettymään peliin. Uratila alkaa hiukan toistaa itseään parin kauden jälkeen, mutta monipuoliset verkko-ominaisuudet takaavat, että formulafaneille riittää pelattavaa vielä pitkäksi aikaa.

Formulapelien pitkä historia

Ensimmäiset formulapelit nähtiin jo 1980-luvulla, kun Namcon legendaarisessa Pole Position -kolikkopelihitissä päästiin kaahailemaan formuloilla. 80-luvun lopussa julkaistiin pc:lle ja muille laitteille myös Accoladen Grand Prix Circuit, jossa päästiin Ferrarin, Williamsin tai McLarenin rattiin kahdeksalla legendaarisella F1-radalla. Ensimmäinen varsinainen F1-simulaattori oli kuitenkin vuonna 1992 julkaistu Geoff Crammondin Formula One Grand Prix, joka on noussut vuosien varrella legendan maineeseen – ja syystäkin.

Konsoleilla ensimmäinen FIAn lisenssillä varustettu täysiverinen F1-peli, ranskalaisen Domarkin F1, nähtiin vuonna 1993. Formulapelien kultakausi käynnistyi vuonna 1996, kun Bizarren tekemä Formula 1 julkaistiin PlayStationille. Tämän jälkeen PlayStationeilla nähtiinkin F1-pelejä vuosittain aina vuoteen 2007 asti. Välillä F1-lisenssi oli myös EA:lla ja Nintendolla, mutta Sony sai yksinoikeuden formulalisenssiin vuonna 2003, kunnes luopui siitä parisen vuotta sitten.

8/10
Lisää luettavaa