Sädekehän kirous
Urheilupelin kausipäivitys on aina varma syksyn merkki. F1 2018:n julkaisu osuu sopivasti Formula 1:n kesätauon päättymiseen Belgian osakilpailun merkeissä. Kauden jälkimmäiselle puoliskolle ajoitettu julkaisu on hyvä tae siitä, että tämän kauden oikut ja voimasuhteet on sisällytetty myös peliin.
Toisaalta F1 2018 on osa suunniteltua jatkumoa, jossa uudet ominaisuudet ja niiden kehittely suunnitellaan vuosien verran tulevaisuuteen. Luvassa ei ole suuria šokkeja, mikäli jokin F1 on tullut viime vuosilta tutuksi. Kehityskaaren juuret ovat selkeimmin vuodessa 2015, mutta ainakin edistys on selkeästi havaittavaa.
Merkittävin uudistus on sama kuin itse F1-sarjassa eli halo-turvakaaren saapuminen. Vaikka kuljettajat ovat kommentoineet, että keskelle näkökenttää lyöty tukirakenne ei häiritse ajamista, tulee näkymästä lähinnä mieleen kaltereilla vahvistettu postiluukku. Pelissä kuvakulmaa voi kuitenkin vaihtaa. Seuraavaksi paras vaihtoehto on televisiolähetyksistä tuttu in-car-kuvakulma, jonka korkea sijainti tosin saa matalan rataohjuksen tuntumaan katumaasturilta.
Mukana ovat luonnollisesti tämän kauden autot ja tallit, kuljettajat, radat sekä F1-sarjaa pyörittävän Liberty Median ripeässäkin tahdissa toteuttamat sääntömuutokset. Varsinkin nykyiset F1-autot on mallinnettu upeasti, ja parjatut ihmishahmotkin ovat nyt saavuttaneet jo tunnistettavuuden. Jopa Bakun uskomattoman tylsä katurata vaikuttaa jollain tavalla hienolta kilpailupaikalta F1 2018:n käsittelyssä. Erityisesti on piristetty sääefektien näyttävyyttä. Leikkitelevisiointi näyttää ja kuulostaa hyvältä, mutta sen kaavat ovat sangen toisteisia.
”Luvassa ei ole suuria šokkeja, mikäli jokin F1 on tullut viime vuosilta tutuksi.”
Kilpailua ajaessa peli tinkii hiukan makeimmista efekteistä sulavan toiminnan takaamiseksi, eikä maisemien katseluun jää F1-auton nopeuksilla paljon aikaakaan. Kuljettaja voi nyt säätää ERS-hybridijärjestelmän toimintaa kilpailun aikana – joskin kysymys on lähinnä pääpiirteittäisestä sähkön määrän käyttöasetuksesta. Varikon kanssa kommunikointi ja auton asetusten säätäminen merkitsevät pahimmillaan pienimuotoista sormi- ja keskittymiskykyjumppaa.
Uutta eloa on annettu myös ajomallinnukselle. Erot ovat peliohjaimella ajellessa sangen vaikeasti havaittavissa, mutta uudet kanttarit ja niiden värinät kertovat tärkeää tarinaa tarjolla olevasta pidosta. Muuten pidon arviointi tuntuu jopa viime vuotta vaikeammalta, mutta monipuolisista vaikeustasosäädöistä löytää taatusti itseään viihdyttävän yhdistelmän.
Mielenkiintoisimmat uudistukset ovat tapahtuneet uratilassa. Claireksi nimetty virtuaalitoimittaja kyselee nyt fiiliksiä harjoitusten ja kilpailujen välissä. Paikoin terävätkin kysymykset vaativat harkittuja vastauksia, joilla pelaaja profiloituu joko mainioksi autourheilijaksi tai showstaraksi. Vaakalaudalla on myös maine eri tallien keskuudessa, mutta toisaalta kannustava kommentti vaikkapa aerodynamiikkaosastolle voi parantaa auton komponenttien tuotekehitystä. Nopeammin etenevät tuotekehityspuut heijastelevat nyt yksittäisiä F1-talleja ja niiden vahvuuksia.
Klassikkoautoista merkittävimmät uutuudet ovat lisäsisältöpakettiin jätetyt Brawn GP:n yksisarvinen BGP-001 kaudelta 2009 sekä Williamsin upea FW25 vuodelta 2003. Valikoimaa on piristetty viime vuoteen nähden myös muilla klassikoilla. Vanhoilla autoilla tapahtuvat haastetempaukset tuovat mukavaa vaihtelua erityisesti kauden keskellä.
Jos hyllystä löytyy F1 2017, kannattaa päivittämistä harkita kahdesti, mutta muille F1-faneille F1 2018 on parasta peliformulaa vuosiin.