Fallout 76

Pelaajalehti.com julkaisee nyt Pelaaja-lehden joulukuun numerossa nähdyn Fallout 76 -arvostelun.

9.1.2019 15:33

Vanha tie, meille vie

Marraskuu oli historiallinen kuukausi Bethesdalle, jonka kuun puolivälissä julkaisema Fallout 76 on pelitalon ensimmäinen verkkomoninpeli. Rikkaasta Fallout-universumista ammentava Fallout 76 sijoittuu ennen pelisarjan muita osia ja seuraa Vault-Tech-yhtiön ylläpitämän ydinsuojakammion Vault 76:n asukkaiden seikkailuja keskellä ydinsodan tuhoamaa Amerikkaa. Fallout 76 on myös osoitus siitä, että videopelien tekeminen on vaikea taiteenlaji jopa vakiintuneelle pelitalolle.

Bethesdan logiikan mukaan pelimaailmassa ei ole vielä aiempien pelien tapaisia asutuksia tai toimivaa infrastruktuuria. Näin ollen perinteisesti roolipeleissä tarinaa edistäviä hahmojakaan ei ole maisemissa, vaan jokainen vastaan loikkiva ihmishahmo on toisen pelaajan ohjastama. Logiikka karisee ensimmäisten pelituntien aikana, sillä pelialueena toimiva Appalakien vuoristoseutu on täynnä yhteisöjä, joiden jäsenet ovat vain kuolleet sopivasti ennen pelaajan saapumista paikalle. Jäljellä ovat tietokonepäätteet sähköposteineen, ympäriinsä jätetyt muistilaput ja tärkeimpänä holotape-kasetit, jotka kaikki toimivat pelin hataran tarinantapaisen kuljetusvälineinä.

Fallout 76 -arvostelu

Fallout 76 alkaa pelisarjan fanin näkökulmasta herkullisesti. Olet nimetön Vault 76:n asukki, luot tuttuun tapaan hassunhauskan hahmon ja pääset pienen jäähyväisseremonian jälkeen turvallisen kotikammion ulkopuolelle kesyttämään villiä autiomaata ihmiselolle sopivaksi. Sen jälkeen keskeisin pääjuoni käsittelee Vault 76:n kadonneen valvojan jäljittämistä halki pelialueen. Siinä sivussa hahmon mukaan tarttuu myös muita tavoitteita, mutta tarinoihin uppoutuminen on todella vaikeaa, koska käskyttäjinä toimivat usein identtiset robotit ja tylsät tietokonepäätteet. Tämä kaikki tapahtuu vanhan pelimoottorin vuoksi erittäin rujossa, jopa Fallout 4:ää rumemmassa maailmassa.

Omalta osaltani kaikki alkoi mennä pieleen jo Fallout 76:n julkaisupäivänä. Muutaman tunnin pelaamisen jälkeen kuuntelemani holotape katkeaa, koska lähellä alkavan tapahtuman äänimerkki puskee seuraamani tehtävänannon päälle. Saattuetta turvakseen huhuileva robotti toivottaa minut tervetulleeksi, kunnes kimppuumme hyökkää animaatiossaan paikalleen jähmettynyt ja ympäriinsä teleporttaileva villikoiralauma. Tuolloin ajattelin, että Fallout 76:ssa on hassuja pieniä käynnistysongelmia, joita 51 gigan julkaisupäivän päivitys ei ollut vielä korjannut.

Nämä käynnistysongelmat liittyivät pian vikakirjoon, jonka kaltaista en ole tavannut kuin nimensä mukaan keskeneräisissä varhaisjulkaisupeleissä. Nyt on kuitenkin kyseessä täysihintainen ison pelitalon julkaisu. Pikku hiljaa rakentunut hypoteesini vahvistui seuraavan 50 pelitunnin aikana yhä uudelleen: Fallout 76 ei ole pohjimmiltaan erityisen hyvä, valmiina julkaistu tai pitkälle mietitty videopeli.

Fallout 76 -arvostelu

Jos tiivistäisin Fallout 76 -kokemukseni yhteen tiettyyn pelitapahtumaan, se olisi yhden keskeisen tehtäväsarjan päätösosio. Ympäri karttaa sompailtuani ja aidosti karismaattiselta kuulostavan hahmon holotape-kasetteja kuunneltuani saavuin tehtävämerkille, jossa odottanut tavoite olikin mahdoton toteuttaa. Toinen pelaaja oli ehtinyt ensin, eikä peli syystä tai toisesta osaa synnyttää tehtävän kohdetta uudelleen. Samalla paria muutakin rikkinäistä tehtävää tutkittuani löysin itseni Bethesdan viralliselta Fallout 76 -apufoorumilta, jossa apukeinoksi suositeltiin hyppäämistä pelin päävalikkoon ja tehtävien kokeilemista toisella palvelimella.

Matkallani halki Appalakien koin niin paljon teknisiä ongelmia, ettei edes kavereiden seurassa käydyistä yhteispeli-istunnoista saanut kunnolla iloa irti. Tiimiläiset eivät välttämättä näe toisiaan häiriöttä, tai tehtävien tavoitteet eivät täytykään kaikille. Tässä yhtälössä eivät auta yhteysvirheet, joiden vuoksi toverit heitetään ulos palvelimelta ja tapetut viholliset eivät rekisteröidykään kaikille. Ei hätää, aina voi hyppiä yhdessä palvelimelta toiselle!

Pelasin Fallout 76:ssa yhtä paljon pelin rikkinäisiä järjestelmiä vastaan kuin sen asettamia tavoitteita täyttäen. Jaksoin jopa leikkiä pelin yhdentekevän selviytymislogiikan kanssa loppuun saakka. Omaa hahmoa pitää ruokkia ja juottaa, jotta ei joudu kärsimään toimintaa hidastavista rangaistuksista. Jouduin siis joko käyttämään lääkkeitäni tai tekemään jatkuvasti lisää ruokaa syötäväksi, jotta pystyin toimimaan hahmollani täysin voimin. Valmistaudu kuitenkin syömään puolentusinaa radioaktiivista kulkukoirapurilaista, jotta navan lisäksi täyttyisi myös taisteluissa huvennut osumapistepalkki. Ja pari litraa kuravettä päälle.

Matkoilla varastoon kertyy runsaasti materiaaleja, joita tarvitaan oman liikkuvan tukikohdan rakentamisen lisäksi myös aseiden ja panssareiden korjaamiseen sekä paranteluun. Kättä pidempi kannattaakin pitää varsin hyvässä terässä, sillä kesken taistelun hajonnut ase pakottaa hahmon huitomaan vastustajia paljain käsin, mikä ei tietenkään ole kovin tehokasta. Repussa on kuitenkin vain rajoitetusti tilaa kaikelle, varsinkin jos pitää mukana vara-aseita ja korjaustarpeita.

Fallout 76 -arvostelu

Suurin osa Fallout 76:n keskeisestä pelaamisesta on tylsää ja puuduttavaa työtä, jotta pääsisi tekemään rikkinäiseen pelimaailmaan edes hetkeksi jotain mielekkäämpää. Jokainen täysi tunti peliaikaa vaatii viidestä kymmeneen minuuttia repputilan ja varusteiden optimointia. Kohokohtina tässä kituvassa karmeudessa olivat harvat tehtäväsarjojen päätteeksi koetut pomotaistelut, joista jättiläismäisten scorchbeast-lepakoiden kanssa tappeleminen lienee eeppisin esimerkki. Ilman omaa The Elder Scrolls: Skyrim -taustaa ja muistikuvia lohikäärmeitä vastaan käydyistä mittelöistä scorchbeastit olisivat olleet ehkä vielä himpun verran vaikuttavampia vastuksia.

Appalakeilla samoillessaan voi kuitenkin ajoittain kokea pieniä pilkahduksia aidosta Fallout-tunnelmasta. Näet ehkä hauskan asetelman pehmoleluja sekamelskan keskellä, luet huvittavia viittauksia pelimaailmassa kuolleiden hahmojen kirjeenvaihdosta tai löydät vihdoin haluamasi voimahaarniskan palasia fiftarityylin purkkarokkia kumisevan huoltoaseman takahuoneesta. Näistä hetkistä nautin kovasti, kunnes jokin pelissä hajosi, rikkoi immersion ja muistutti, että pelaan Fallout 76:ta enkä Fallout 4:n moninpelilaajennusta ystävieni kanssa.

Fallout 76 tulee jäämään historiaan yhtenä modernin ajan käsittämättömimmistä julkaisuista. Se on keskeneräisen kehitystyönsä, julkean valheellisen markkinointinsa ja oletetun kohdeyleisönsäkin tuntien hämmentävä tuotos, jonka parissa vietin kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja käytännössä odottaen, mikä pelin natisevista liitoksista hajoaisi seuraavaksi. En voi suositella Fallout 76:ta kenellekään täyteen hintaan, mutta muutamalla eurolla alelaarista poimittuna uteliaimmat videopeliharrastajat saattavat löytää tämän höyryävän kasan seasta satunnaista hupia tai ainakin ihmetyksen aihetta muutamaksi illaksi.

Fallout 76 -arvostelu

Arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden joulukuun 2018 numerossa 195.

3/10
KehittäjäBethesda
JulkaisijaBethesda
Pegi-ikärajatK-18
Pegi-merkinnätKiroilu, Väkivalta
Lisää luettavaa