Kyllä maalla on mukavaa
Giants Softwaren parisen vuotta sitten julkaistu Farming Simulator 2013 oli persoonallisen kepeä kevytsimu, jossa pelaaja ahersi oman maatilansa arkiaskareiden parissa. Ankarasta ylikansoituksesta kärsivän arkisimulaattorien genren riveistä on vaikea nousta kansansuosion valokeilaan, mutta Farming Simulator -sarja on onnistunut keräämään ympärilleen huomattavan fanijoukon. Ja kun riisuu ennakkoluulot ajatustensa ympäriltä ja uskaltautuu heinähattufantasian vietäväksi, on lopulta helppo ymmärtää, miksi pelisarja nauttii niin suurta kulttisuosiota.
Farming Simulator 2015 on loppujen lopuksi yksiselitteisen selkeä peli. Farmarin silmien kautta kuvattu peli painottaa vapaamuotoisuutta, ja oman maatilansa tuotantoa voi keskittää haluamassaan määrin esimerkiksi elintarvikkeisiin tai vaikkapa puutavaraan. Työ ei tekemällä lopu, joten valtaosa pelin parissa vietetystä ajasta kuluu hyppimällä yhden traktorin puikoista seuraavaan samalla, kun sadot kasvavat, hunajakennot täyttyvät ja niin edelleen.
Maatilansa voi läntätä joko Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin, joskin uuden mantereen lisäys ei ole uudistuksena kuin kosmeettinen. Pelimuotoja löytyy uratilasta moninpeliin, mutta kaiken A ja O on oman maatilan ehostaminen ja tuotannon tehostaminen. Uuden pelin alussa farmilta löytyy jo runsas kourallinen rakennuksia ja ajoneuvoja, mutta traktoriajelu lähikauppaan herättää ostohalut välittömästi. Jokaista tarvekalua kohden löytyy parempia, komeampia ja tietysti kalliimpia verrokkeja, joten rahahanat on saatava auki, jotta pääsee törsäämään ja sitä myöten nettoamaan lisää kahisevaa.
Farming Simulator 2015 keskittyy päällisin puolin rahan ansaitsemiseen ja kukoistavan bisneksen ylläpitoon, mutta ulkokuoren alla muhii jotain huomattavasti vetovoimaisempaa. Peli onnistuu näppäilemään samaa makuhermoa kuin Minecraftin ja Flowerin kaltaiset letkeätahtiset tunnelmapelit, joissa kohdistettu, suorituskeskeinen pelimekaniikka on korvattu tutkimisvietin liehittelyllä ja luomisvimman lietsomisella. Maajussin haalareissa sompailussa on yksinkertaisesti jotain hyvin terapeuttista ja vapauttavaa, sillä säädettävästä vaikeustasosta huolimatta peli on melko leppoisaa klikkailua ja pistesaldon kerrytyksen sijaan pelin antoisinta antia on työnsä hedelmistä nauttiminen.
Vaikka kyseessä on sarjan viimeistellyin teos, peliä on vaikea kutsua varsinaisesti uudeksi kokemukseksi. Leijonanosa sisällöstä on hiilikopioitu suoraan Farming Simulator 2013 -pelistä, ja uutukainen keskittyy lähinnä pieniin teknisiin parannuksiin. Kokonaisuus on hienoisesti sutjakkaampi ja hiotumpi kuin edeltäjänsä, mutta vastavuoroisesti koodiin on eksynyt pitkä litania uusia bugeja ja pelin oppimiskäyrä on yhä turhan jyrkkä vasta-alkajille.
Käyttöliittymää on pyritty selkeyttämään edellisosasta, mutta pelattavuus on silti paikoin suorastaan herttaisen onnahteleva kokemus. Kerrostettuihin valikoihin ja pelialueelle ripoteltuihin vinkkipalluroihin luottava rakenne ei kirjaa farmisimua käyttäjäystävällisyyden kuninkuusluokkaan, mutta ajaa asiansa. Edellisosan hilpeän äkkiväärä fysiikkamallinnus on kehittäjien mukaan vedetty kokonaan uusiksi, mutta traktorilla voi edelleen hurjastella pitkin kukkulamantuja kuin Forza Horizonissa ikään. Pikkuvikoja, sano.
Farming Simulator 2015 on peli, jota on vaikea suositella kenellekään ja helppo suositella kaikille. Pelin sisällön voi kuitata turhakkeeksi sarkasmianturat töröllä, mutta kun pelille uskaltaa antaa mahdollisuuden, se voi hyvinkin kaapata mielen ja sydämen omakseen. Lyijyn kylvämisen ja terroristien teloittamisen vastapainona Farming Simulator 2015 on poikkeuksellisen tervetullutta vaihtelua.