Uusi vuosi, vanha FIFA?
Pitkäaikaiset lukijat muistanevat, että olen aiemminkin voivotellut EA:n kehittäjien arkea: vuosi aikaa tehdä urheilupeli, joka ilmestyy joka syksy, satoi tai paistoi. Koeta siinä sitten keksiä jotain mullistavaa joka vuodelle! Joskus tulee väistämättä välivuosia.
FIFA 15:n suuri juttu ovat tunnelma ja tunteet, eikä suotta. Aiempina vuosina futis saatiin yleisesti näyttämään jo suunnilleen oikealta, mutta pelaajat olivat välillä hieman kasvottomia pökkelöitä. Eivät ole enää. Varsinkin uusilla konsoleilla todella nätit hahmomallit, yksityiskohtaiset kasvot ja hienot animaatiot puhuvat omaa kieltään ja tuovat esiin ne lukuisat tunteet, jotka tekevät futiksesta lajien kuninkaan. Tunnelma ulottuu myös katsomoon, jossa varsinkin Valioliigan ystäviä hemmotellaan viimeisen päälle taltioiduilla lauluilla ja kannustushuudoilla. Ja yhteisvaikutelma toimii. Kyllä se tuo peliin lisää fiilistä, kun katsomosta raikaa ”20 times Man United” samalla, kun hyvin aidon näköinen Wayne Rooney irvistelee kentällä.
Todelliset pelilliset uudistukset ovat vähemmistössä, vaikka niitäkin löytyy. Merkittävin koskee maalivahteja, jotka on pantu täysin uusiksi. Kuten niin usein näissä jutuissa käy, uudistuksen tulos ei ole ehkä ihan tasapainossa muun pelin kanssa. Miltei kaikki rankkarialueen ulkopuolelta lähtevät vedot on tuomittu torjuttaviksi hämmentävän suurella todennäköisyydellä, joten perinteiseen FIFA-tyyliin paras idea on etsiä ne tämän vuoden maalikikat ja hyödyntää niitä häpeilemättä kerta toisensa jälkeen.
Myös yksinpelitilat ovat yhä aika samassa jamassa kuin viime vuosinakin, vaikka uudistuksia ja tuunauksia olisi kaivattu jo pitkään. Pieniä viilauksia on tapahtunut, mutta yksin koettuna FIFA on yhä vähän vaisu juttu. Tekoäly ei ole kiva vastustaja, koska se pelaa ärsyttävän konemaisesti ja vetää urakalla kotiinpäin. Niinpä paras tapa on yhä pelata ihmisiä vastaan. Valitettavasti tänä vuonna tämäkään ratkaisu ei ole ehdoton oikotie onneen.
Suurin osa FIFA 15:n yleisöstä todennäköisesti pelaa pelinsä netissä, missä ihmisten väliset liigat ja Ultimate Team -korttijahti kiehtovat lukemattomia pelaajia hämmentävän suuresti. Itsekin sukelsin verkon maailmaan ja huomasin, että ongelmia löytyy.
Näistä merkittävin on se, että ainakin minun taitotasollani pelaaminen tuntuu olevan sitä, että kaikki juoksevat turbonappi pohjassa kenttää päästä päähän ja tökkivät loputtomia läpisyöttöjä kohti maalia. Ja miksipä ei? Pakkien tekoäly ja fysiikkamoottori eivät pysy tilanteen tasalla, joten temput tehoavat hämmentävän ja masentavan usein.
Ja löytyy pelistä bugejakin. Eräässä pelissä annoin isän kädestä vastustajalleni, jonka itsetunto ei kestänyt 0–3-tappiolukemia, vaan kaveri ragequitasi pelin. Yllätyin melkoisesti, kun päävalikossa FIFA kertoi minulle, että koska olin lähtenyt pelistä kesken kaiken, minut tuomittiin häviäjäksi. En ole ongelman kanssa ihan yksin.
Kun heitetään mukaan vielä perustason verkkoviiveitä ja muita pieniä töksähtelyjä, niin minulle jäi FIFA 15:n nettipelistä lähinnä turhautunut ja paha mieli.
Niinpä tässä taisi taas käydä ne perinteiset: FIFA 15 on edeltäjiensä tapaan parhaimmillaan, kun sitä pelaa kaverin kanssa samalta sohvalta. Niin koettuna kyseessä on yhä varsin mainio jalkapallopeli, jossa vuosien kehitystyö näkyy positiivisessa mielessä. Mutta ongelmiakin on, ja koska ne ovat pääasiassa tuttuja aiemmista peleistä (mitä nyt yksityiskohdat vähän vaihtelevat), olisi kiva nähdä jo todellisia parannuksia ja korjauksia. Ehkä sitten ensi vuonna?