Jalkapalloa näyttävimmillään
FIFA-pelisarja on jo melkeinpä vuosikymmenen ajan ollut EA Sportsin lippulaiva. Jalkapallon maailmanlaajuisen suosion ansiosta pelien kehitykseen kannattaa laittaa vähän enemmänkin paukkuja. Jotain FIFA 18:n oletettavasta suosiosta kertoo sekin, että peli julkaistaan nykyisen konsolisukupolven ohella myös PS3:lle ja Xbox 360:lle. Varoituksen sanana on tosin mainittava, että vanhoille konsoleille ilmestyvä FIFA 18 Legacy Edition tarjoaa vain uudet joukkuekokoonpanot ilman uusia ominaisuuksia.
Nykyisillä konsoleilla tarjolla on onneksi reippaasti jykevämpi paketti virtuaalifutista. Pelitiloista framille on nostettu The Journey -tarinatila, jossa pelaaja astuu 18-vuotiaan kuvitteellisen huippulupaus Alex Hunterin nappulakenkiin. Edellisessä FIFAssa ensiesiintymisensä tehnyt Hunter haistelee valioliigadebyyttinsä jälkeen kansainvälisiä tuulia, eikä matkan varrelta puutu myöskään ihmissuhdedraamaa.
FIFA 18:n tarinatila on oikeastaan puhtaasti positiivinen yllätys. Tarina on pelimittapuulla hyvä, vaikka käsikirjoitus ei ole ihan kautta linjan uskottava ja etenkin osa vierailevista huippupelaajista lukee repliikkinsä puupökkelön sulavuudella. Pelikentän ulkopuoliset osiot onnistuvat kuitenkin rakentamaan kiinnostavia hahmoja, ja tarinan pari yllättävää peliinkin vaikuttavaa käännettä virkistävät uratilaa kummasti. Tarinan etenemiseen ja hahmojen kohtaloihin vaikutetaan valitsemalla Alexin repliikkejä, jotka ovat todella merkityksellisiä kuitenkin vain muutamissa käännekohdissa.
”Kokonaisuutena todella hyvä jalkapallopeli. Kokeneemmille futareille tarjolla on paljon tuttua hyvillä uudistuksilla höystettynä.”
Tarinatilassa korostuu myös FIFA 18:n ulkoasu. Peli on todella näyttävä, ja hahmojen kasvoanimaatiot lähentelevät jo realismia. Tekninen taso näkyy tietysti myös kentällä. Epäilemättä FIFA 18 voisi näyttää pelin aikana vieläkin realistisemmalta, mutta pääasiassa visuaaliset ongelmat ovat pikemminkin hiustenhalkomista kuin todellisia puutteita. Isoin kompastuskivi on yleisön eläytyminen pelitapahtumiin. Isojen otteluiden loppuvihellyksissä on huvittava kontrasti, kun siihen saakka varsin rauhallinen yleisö riehaantuu kuin taikaiskusta.
Pelillisesti FIFA 18 on FIFAa parhaimmillaan. Pelaaminen tuntuu yksinkertaisesti hyvältä, varsinkin kun ohjauksen pienet nyanssit oppii tuntemaan. Pidemmän tauon jälkeen pelisarjan pariin palannut saa hyvää oppia uratilasta, jossa tehtävät harjoitukset opettavat vähän syvempiäkin saloja. Kokeneille pelaajille FIFA 18:n tuntuma on tuttu niin hyvässä kuin pahassakin. Pelissä tulee vastaan jonkin verran tilanteita, joissa pelaajat eivät reagoi kunnolla palloon, kun sen on tarkoitettu menevän jollekulle toiselle. Näinä hetkinä pelin hallinta tuntuu olevan enemmän tekoälyn kuin pelaajan käsissä, mutta se muodostuu ongelmaksi vain harvoin.
Mainion The Journeyn ohella pelattavaa on tarjolla perinteisemmissäkin muodoissa, kuten manageritiloissa sekä yksittäisissä kausissa ja turnauksissa. FIFA 18 yrittää kovasti houkutella pelaamaan Ultimate Team -pelitilaa, jossa keräilykorttipakoista koottavalla joukkueella kohdataan tekoälyn tai muiden pelaajien joukkueita. Esimerkiksi The Journeyn kappaleiden välillä pelaajalle tarjotaan täydennystä Ultimate Teamiin ja tilaisuutta vaihtaa pelimuotoa lennosta. Houkuttelu liikkuu hyvän maun rajoilla, sillä Ultimate Teamissä voi tuttuun tapaan parantaa kilpailuasemiaan oikealla rahalla.
FIFA 18 on kokonaisuutena todella hyvä jalkapallopeli. Kokeneemmille futareille tarjolla on paljon tuttua hyvillä uudistuksilla höystettynä. Tauon jälkeen pelisarjan pariin palaavat taas saavat paljon uutta tutuissa FIFA-puitteissa.