Final Fantasy Explorers

Final Fantasy Explorers matkii itseään parempia genreklassikoita hieman turhankin tehokkaasti.

4.3.2016 06:00

Ihan Tavallinen Peli™

Pelimaailmaa valtaa parhaillaan suhteellisen tuore villitys, jota on vaikea selittää. Tasojen ja varusteiden eteen puurtaminen tuskin on tuntematon konsepti monelle konsoliin koskaan koskeneelle, mutta yhä useampi peli tekee tätä nykyä moisesta vetonaulansa – ja vieläpä onnistuneesti.

Monster Hunterin lähes patentoiman ja Destinyn huippuunsa viilaaman toistokuvion kaikuja voi kuulostella tänä keväänä muun muassa The Divisionin parissa, mutta ruotsalaiset eivät suinkaan ole ainoita, jotka grinditrendin kyytiin ovat tänä vuonna hypänneet. Square Enixin tuore Final Fantasy Explorers vaihtaa emosarjansa hengästyttävät juonenkäänteet ja eeppiset tukkalaitteet perusduunarin hikiseen arkeen, jonka puitteissa raataminen käy mainiosti järkeen.

Pelin perusidea on jo toimivaksi todettua mallia, ja oravanpyörä pyörittää itse itseään: hirviöitä metsästämällä voi tienata rahaa, jolla voi ostaa tukikohdasta uusia varusteita, joiden avulla voi niittää yhä vahvempia vastustajia. Final Fantasy -fanien iloksi vastaan tulevat mörököllit ovat sarjan muista osista tuttuja ja pomohirviöiden paikkaa pitävät ikoniset summon-olennot.

Perinteisten hahmoluokkien sijaan pelaajan valittavissa on 21 erilaista ammattia, joiden välillä vaihteleminen onnistuu lähes lennossa. Erilaisia kykykattauksia ja aseita löytynee jokaiseen makuun. Siinä missä näppärä maagi manipuloi aikaa ja painovoimaa, sisukkaampi munkki käy suoraan vihollisten iholle paljain käsin. Pohjimmiltaan kaikki vaihtoehdot kuitenkin kiteytyvät vain höyhenenkevyttä taktikointia vaativaan reaaliaikaiseen rämpytykseen, joka ei syvyydellään vakuuta.

Monsterit pudottelevat hieman turhankin tuttuun tapaan värikoodattuja aarteita, joita tarvitaan uusien aseiden ja asusteiden askarteluun. Silloin tällöin maan nielemä ruho saattaa jättää jälkeensä myös hämmentävän hirviösiittiön, josta voi hautomalla kouluttaa rinnalleen herttaisen taistelukumppanin. Otuksia voi myös lähettää omille matkoilleen valmistusaineiden perässä, koska mukaan kentälle mahtuu vain muutama seuralainen.

Explorersia vaivaa kattavasta tarjonnasta huolimatta kuitenkin genren ammattitauti. Turpajuhlat jaksavat viihdyttää tasan niin kauan kuin mielenkiintoa eri hahmoluokkien salojen opettelemiseen ja harvinaisuuksien perässä juoksemiseen riittää, sillä puuduttava mättötoiminta itsessään on vain väistämätön paha matkalla seuraavalle etapille.

Pelin hyvin pintapuolisen tarinan tahkoaa helposti läpi noin kymmenessä tunnissa, minkä jälkeen uusien alueiden ja ammattien avaamisen tarjoama etenemisen tunne haihtuu savuna ilmaan. Vaikka peli ei ole millään saralla varsinaisesti huono, jatkuvan toiston ja keskinkertaisten pelimekaniikkojen yhdistelmä tuskin pitää monia otteessaan Squaren lupailemaa kahtasataa tuntia.

Kaikeksi onneksi myös Explorersilla on monien lajitoveriensa tapaan hihassaan ässä, joka piristää laimeintakin seikkailua: moninpeli. Palkkametsästäjän arjen harmaus on helpompi kestää kaverin kanssa, ja seuraa voi kutsua mukaan niin paikallisesti kuin verkonkin yli. Helposti yli vartin mittaisiksi venyvät pomotaistelutkin ovat ohi hujauksessa, kun seura on oikeanlaista.

Kaikkea yhteispeli ei kuitenkaan pelasta. Vaikka on helppo nähdä, mitä Square on uudella sivusarjallaan lähtenyt tavoittelemaan, Final Fantasy Explorers jättänee genren fanit kylmäksi. Roolipelijätin nimi yksin toki kantaa painoarvoa tietyn yleisön silmissä, mutta se ei riitä perusteluksi sille, miksi peli ei yritä pärjätä yhdelläkään osa-alueella esikuviaan paremmin. Tavanomaisuuden ei koskaan tulisi olla tietoinen valinta.

6/10
KehittäjäRacjin, Square Enix
JulkaisijaSquare Enix
JulkaisualustatNintendo 3DS
Pegi-ikärajatK-12
Pegi-merkinnätVäkivalta
Lisää luettavaa