Simulaatiohenkisten autopelien kilpailu konsoleilla on jo pitkään ollut kahden kauppaa PlayStationin Gran Turismon ja Xboxin Forza Motorsportin välillä. Siinä missä ensimmäistä täysimittaista Gran Turismoa vielä odotellaan PS3:lle, Turn 10 julkaisee jo toisen Forzansa tämän konsolisukupolven aikana. Nopeasta kehitystahdistaan huolimatta Forza 3 sisältää melkoisen kasan uudistuksia edellisosaan verrattuna. Näkyvimpänä näistä on uusi grafiikkamoottori, joka on huomattava edistysaskel kakkososaan nähden. Autot ja ympäristöt on mallinnettu hyvin, mutta aivan Gran Turismo 5:n tasoon ei kuitenkaan päästä. Ruudunpäivitys pysyy yhä tasaisesti silkinpehmeässä 60 ruutua sekunnissa vauhdissa. Autoihin on lisätty myös kauan kaivattu ohjaamonäkymä, jonka toteutus jättää kuitenkin hiukan toivomisen varaa. Vauhdin tunnetta ei pääse syntymään aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi NFS Shiftissä, sillä kuskin pää ei juurikaan heilahtele G-voimien seurauksena ja kädet pysyvät liimattuina rattiin.

Onnistuneita uudistuksia

Vaikka kyseessä onkin realismiin ja simulaatioon pyrkivä peli, ei pelaajan tarvitse olla mikään huippukuski pärjätäkseen – tästä pitävät huolen ajoavut. Äärimmilleen vietynä peliä pystyy pelaamaan kaasu koko ajan pohjassa ja viivaa seuraten, mutta pinnan alla väijyy kuitenkin täysiverinen simulaattori. Ilman ajoapuja ajamiseen kannustetaan, sillä tällöin kaikista kisoista tienaa enemmän rahaa. Tervetullut uutuus on mahdollisuus ajan taaksepäin kelaamiseen, joten jos sattuu möhlimään pitkän kisan loppuhetkillä, ei kisaa tarvitse aloittaa alusta. Ominaisuutta voi käyttää myös esimerkiksi yhden mutkan harjoitteluun, ja se opettaa myös aloittelevia kuskeja pelaamaan ilman ajoapuja. Radalla kurvailevien tekoälykuskien vaikeustasoa voi säätää, ja vaikeimmalla tasolla ne tarjoavat kunnon haasteen kokeneillekin kuskeille. Tekoäly myös ajaa luonnollisesti ja reagoi esimerkiksi pelaajan painostukseen tekemällä virheitä. Myös uratilaa on parannettu huomattavasti ja muokattu entistä aloittelijaystävällisemmäksi, sillä nyt tarjolla on yksilöllinen kausitila, joka perustuu käyttäjän autovalikoimaan ja valintoihin. Kausitila jakautuu turnauksiin, jotka ovat yleensä muutaman kilpailun mittaisia. Jokaisen turnauksen jälkeen peli tarjoaa kolmea uutta turnausta pelaajan valittavaksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pääsee näkemään uusia ratoja, toisessa käyttämään nykyistä autoa ja kolmannessa kokeilemaan jotain toista tallista löytyvää kaaraa. Turnausten välissä kisaillaan myös koko kauden kestävässä sarjassa. Kausitila toimii loistavasti ja on mainio tapa massiivisen turnausmäärän läpikahlaamiseen.

Kauppakassista vauhtihirmuksi

Kausitilan lisäksi pelaajalla on toki mahdollisuus pelata turnauksia myös yksitellen. Yhteensä niitä löytyy pelistä noin parisensataa kappaletta. Nämä vaihtelevat yksinkertaisista tietyn autoluokan turnauksista kiihdytyskisoihin ja kaksintaisteluihin asti. Lisäksi kaikkia pelin noin 400 autoa pääsee ajamaan myös kelloa vastaan ja yksittäisissä kisoissa, joiden kierrosmäärää ei voi kuitenkaan jostain syystä säätää. Autojen tuunaaminen ja päivittäminen uusilla osilla on yhä tärkeässä roolissa, sillä pelistä löytyy runsaasti turnauksia, joissa on käytössä tiukkoja rajoituksia esimerkiksi autoluokan, tehon tai korityypin suhteen. Tuunaamiseen onkin tuotu lisää osia ja helppokäyttöisyyttä, sillä uusi pikatuunausnappula päivittää auton automaattisesti sopivaksi valittuun kisaan tai luokkaan, jos lompakossa on tarpeeksi kahisevaa. Rahan tienaaminen onnistuu tuttuun tyyliin kisoja ajamalla ja niissä pärjäämällä. Rahan lisäksi kisoista tienaa kehityspisteitä sekä itselleen että autolleen. Uudelle tasolle noustessaan pelaaja saa aina lahjaksi jonkun auton, joten talli täyttyy alkuvaiheessa pirsseistä kuin itsestään.

Uusi peli, vanhat puutteet

Valitettavasti nopealla kehitystahdilla on myös kääntöpuolensa. Esimerkiksi vaurionmallinnus on edelleen visuaalisesti hiukan puutteellista eikä säätiloja ole vieläkään mukana. Radalla on myös yhä vain kahdeksan autoa kerrallaan, mikä tuntuu esimerkiksi ovaalikilpailuissa liian pieneltä määrältä. Vaikka uusia autoja onkin saatu mukaan kiitettävästi, ei samaa voi sanoa radoista. Pelin 24 ympäristöstä jopa 13 on tuttuja sarjan aiemmista osista. Variaatioiden kanssa hiukan yli sataan nousevasta ratamäärästä suurin osa koostuukin edellisen osan radoista, jotka ovat kaikki mukana. Näin ollen uramoodissa joutuu jälleen koluamaan samoja ratoja, joita on pelannut jo kyllästymiseen asti Forza 2:n pitkässä ja loppua kohden tylsäksi muuttuvassa uratilassa. Onneksi muutamat uudet radat, kuten Le Mansin Circuit de La Sarthe ja formuloissakin nähtävä Circuit de Catalunya ovat kuitenkin loistavia valintoja ja tuovat peliin kaivattua tuoreutta. Erityisen ilahduttavaa on kuvitteellisten ja jopa toistakymmentä kilometriä pitkien ratojen lisääminen valikoimaan. Näistä etenkin italialaiseen rannikkokylään sijoittuva Rally di Positano ja japanilainen vuoristosyherö Fujimi Kaido ovat kerrassaan upeaa ajettavaa. Mutta valitusvirret sikseen, sillä ne eivät vaikuta siihen tosiseikkaan, että peliä on yksinkertaisesti mahtava pelata niin padilla kuin ratillakin. Padilla pelattaessa autot tuntuvat pysyvän ehkä hiukan turhan hyvinkin pelaajan käsissä, mutta peli on kuitenkin tarkoitettu ratilla pelattavaksi, ja rattituki onkin toteutettu erinomaisesti. Autot käyttäytyvät todella realistisesti, ja tunnelma nousee aivan huikeasti. Loistava ajotuntuma mahdollistaa ajamisesta nauttimisen tavalla, johon moni peli ei pysty. Etenkin takavetoisilla jenkkiautoilla Fujimi Kaidon vuoristoisten serpentiiniteiden kurvailu on uskomattoman hauskaa. Autojen välillä on paljon eroja, ja auton päivittämisen sekä virittämisen huomaa ajotuntumassa välittömästi.

Verkkoyhteisö pitää pelin tuoreena

Yhteisöllisyys oli tärkeässä roolissa jo aiemmassa pelissä huutokaupan ja autojen kustomoinnin vuoksi. Nyt autojen lisäksi verkossa voi ostaa ja myydä myös yksittäisiä tarroja, viritys- ja tuunaussasetuksia sekä yksittäisiin autoihin sopivia teippisarjoja. Jokaisella pelaajalla on oma pelin sisäinen kauppa, jonne voi laittaa tavaraa myyntiin. Näiden lisäksi monipuolisessa valokuvatilassa napattuja kuvia ja uusintoja pääsee jakamaan pelin sisäisen kaupan lisäksi pelin nettisivuille, josta ne voi ladata jatkokäsittelyä varten tietokoneelle. Kun tähän lisätään vielä loistavasti toteutettu moninpelipuoli, josta löytyy huikean monipuoliset sääntöjen muokkausmahdollisuudet ja tekijätiimin helposti päivitettävissä olevat pelilistat, tullaan Forza 3:a pelaamaan netissä vielä pitkään. Forza 3 ei ole aivan täydellinen napakymppi. Forza 2:n loppuun kuluttaneille kuskeille se ei ehkä tarjoa aivan niin paljon uutta sisältöä, kuin toivoisi, ja peliä vaivaavat yhä muutamat kakkososan puutteet. Tästä huolimatta ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, etteikö kyseessä olisi tämän hetken paras ja monipuolisin autopeli. Sisällön määrä on huikaiseva ja peli tarjoaa jokaiselle jotakin, tykkäsipä sitten autojen tuunaamisesta, klassikoilla huristelusta tai nopeilla rata-autoilla kaahailusta. Forza 3 tekee juuri sen minkä lupaa – kääntää autohullut pelaajiksi ja pelaajat autohulluiksi.

Haastattelussa Forza Motorsport 3:n pääsuunnittelija Dan Greenawalt

Kuinka saitte lyhyessä kehitysajassa selkeän parannuksen grafiikkaan?

Forza 2 oli ensimmäisiä 60 fps pelejä Xbox 360:llä. Koska olimme ensimmäisiä, teimme monia asioita väärin, jotka nyt korjaamme Forza 3:ssa. Osa tästä johtuu myös avoimesta kehitysympäristöstä: saimme apua esimerkiksi Epiciltä ja Bungielta.

Forza 3:n pelipaketti sisältää kaksi levyä. Kuinka tämä toimii käytännössä?

Ensimmäisellä levyllä on koko peli ja suurin osa sisällöstä. Toinen levy toimii kuten ladattava lisäsisältö, ja levyn sisältöä voikin ajatella kokonaisen vuoden ilmaisena DLC-pakettina. Toisella levyllä on sata autoa sekä muutama rata, ja kun asennat ne kovalevyllesi, ne ilmestyvät automaattisesti uramoodiin.

Entäs ihmiset, joilla ei ole kovalevyä konsolissaan?

Toisen levyn lisäsisältö ei ole välttämätöntä, sillä sisältöä on ensimmäiselläkin levyllä todella paljon. Tilannetta voi verrata siihen, että henkilöt ilman Liveä joutuvat pelaamaan ilman DLC:tä. (Toim. huom.: Toisen levyn lisäsisältö on jaoteltu paketteihin, joista osa mahtuu myös muistikortille.)

Aiheuttiko jako kahteen levyyn ongelmia pelin kehitysvaiheessa?

Kyllä, mutta ei mitään ylitsepääsemättömiä, sillä peli tunnistaa lisäsisällön aivan tavallisena DLC:nä. Kun huomasimme, että peli ei mahdu yhdelle levylle, emme halunneet hylätä jo tehtyjä autoja, joten päätimme julkaista ne erillisellä levyllä DLC:n sijaan.

Olisitteko halunneet jonkun autovalmistajan tai radan mukaan, mutta ette kyenneet tekemään niin jostain syystä?

Emme. Saimme mukaan kaikki autovalmistajat, joille puhuimme, ja kaikki ne autot ovat pelissä, jotka halusimme. Radoissa tilanne oli sama, mutta ne vaativat huomattavan kehitystyön – isollakin tiimillä kestää yli kolme kuukautta rakentaa rata – joten jossain vaiheessa huomasimme, että meillä on jo tarpeeksi materiaalia.

Onko teillä mitään suunnitelmia pelin ladattavan lisäsisällön (DLC:n) suhteen?

Tällä kertaa suunnittelimme DLC:n tarkasti jo etukäteen, sillä autojen ja ratojen rakentaminen kestää kuukausia. Emme voi vain mennä lomalle pelin valmistumisen jälkeen ja miettiä DLC:tä sitten, sillä tällöin sen julkaisuun kuluisi jopa puoli vuotta. En voi puhua DLC:stä juuri nyt, mutta meillä on tarkoitus pitää peli tuoreena. Uusia autoja on ainakin luvassa, mahdollisesti myös uusia ratoja ja pelimuotoja. Haluamme, että kun näet upouusia automalleja esimerkiksi Detroitin autonäyttelyssä, ne ovat pelissä mahdollisimman pian.

9/10
KehittäjäTurn 10 Studios
PeligenretAjopeli
JulkaisualustatMicrosoft Xbox 360
Pegi-ikärajatK-3
Pegi-merkinnätOnline
Lisää luettavaa