Öljypula aiheuttaa lähitulevaisuudessa maailmanlaajuisen energiakriisin, joka johtaa lopulta kolmanteen maailmansotaan. EU:n ja USA:n läntinen liittouma sotii Kiinan ja Venäjän muodostamaa punatähden liittoa vastaan. Frontlines: Fuel of War heittää pelaajan keskelle tätä kuvitteellista konfliktia, joka on pelottavalla tavalla mahdollinen myös meidän maailmassamme.

Frontlinesin yksinpelisota on peruskauraa: homma toimii, mutta kaikki on ennestään tuttua muista sotaräiskinnöistä. Koneen ohjaamat sotilaat taistelevat pelaajan rinnalla, mutta pelaaja on silti se, joka toiminnallaan ratkaisee taistelut. Aseveljet ovat lähinnä rekvisiittaa. Lisäpotkua taisteluihin tuovat erilaiset ajoneuvot, jotka vaihtelevat jeepeistä rynnäkkövaunuihin ja tankeista helikoptereihin.

Pelin valtti ovat suuret taistelukentät, jotka otetaan haltuun valloituspiste kerrallaan. Pisteitä on etulinjassa useita yhtä aikaa, ja pelaaja saa vapaasti valita, missä järjestyksessä ja mitä kautta hän valloittaa ne. Kun pisteet valloittaa, rintama liikkuu eteenpäin ja uudet valloituspisteet avautuvat. Näin sodassa on hieman vapauden makua, eikä pelaaja tunne etenevänsä suorassa putkessa.

Mielenkiintoa taisteluihin tuo tulevaisuuden sotateknologia, kuten erilaiset kauko-ohjattavat minilennokit ja aserobotit. Niiden kanssa jaksaa leikkiä pitkään, ja niistä on myös tuntuvaa hyötyä taisteluissa.

Yksinpelissä on tarinallisia välianimaatioita, mutta se kärsii silti persoonallisuuden puutteesta. Tehtävät unohtuvat nopeasti, sillä niissä on vain vähän muistamisen arvoisia hetkiä.

Roolipeliä

Frontlinesia on mainostettu tietokoneiden Battlefieldien kaltaisena verkkomoninpelinä konsoleille, ja se toimii sellaisena hyvin. Laajat taistelukentät, joissa on ajoneuvoja ja parhaimmillaan jopa 50 pelaajaa, tarjoavat puitteet sodalle, joka on suurempaa ja tempoltaan hitaampaa kuin Call of Duty 4:n tai Halo 3:n hektiset taistelut. Moninpelissä taistellaan eturintaman valloituspisteiden hallinnasta yksinpelin tyyliin, mikä pitää pelaajat koko ajan kiinni taisteluissa.

Frontlinesin moninpeli ei sisällä jatkuvaa uratilaa. Taisteluissa valitaan aseet määrittävä hahmoluokka kuudesta eri vaihtoehdosta. Luokan lisäksi valitaan jokin neljästä roolista. Roolit antavat pelaajalle erikoisvälineitä, kuten moninpelissä erityisen käyttökelpoisia kauko-ohjattavia sotakoneita, ilmaiskuja ja EMP-pulsseja. Jos sotii roolissa hyvin, taistelun ajaksi avautuu kaksi lisävarustetta. Rooleja ja hahmoluokkia vaihtelemalla löytää varmasti itselleen mieluisen yhdistelmän. Jos pelaa yhdessä kavereiden kanssa, kannattaa valita rooli, joka täydentää muiden pelaajien rooleja.

Moninpeli tarjoaa rooleineen parhaimmillaan varsin massiivisia kahinoita, mutta taisteluiden suuri mittakaava vähentää taktiikan merkitystä. Koordinointi muiden pelaajien kanssa on melko hankalaa, eikä kavereiden kanssa voi muodostaa ryhmiä ennen peliä. Esipeliaulan puute harmittaa. Ryhmiä voi tosin muodostaa pelin sisällä. Miinusta tulee myös ärsyttävästä ja turhanoloisesta latausruudusta, joka näytetään ennen jokaista jälleensyntymää.

Frontlinesin arvosanaa nakertaa myös ulkoasu. Asemallit ja ajoneuvot ovat ihan komeita ja kentät hyvin suunniteltuja, mutta ympäristöjen ulkoasu ei varsinaisesti hivele silmiä. Pieni persoonattomuus vaivaa myös pelin grafiikkaa. Tämä lienee hinta pelikenttien koosta ja pelihahmojen suuresta määrästä.

Frontlines: Fuel of War on jälleen yksi lisä Xbox 360:n räiskintäpelien valikoimaan. Se ei ole mikään mullistava uutuus. Sotapeliveteraaneille se ei tarjoa kauko-ohjattavia sotaleluja ja suuren mittakaavan verkkomoninpeliä lukuun ottamatta juuri mitään uutta. Niiden avulla peli kuitenkin onnistuu erottumaan lajityypin muista peleistä edukseen.

7/10
Lisää luettavaa