Gears 5 / Arvostelut / pelaaja.fi

Gears 5

15.11.2019 // Kirjoittanut: Miika Huttunen
0

Sahan ja jään laulu

Xboxin oman pelitarjonnan yhtenä kulmakivenä on jo yli vuosikymmenen toiminut Epic Gamesin Gears of War -sarja, joka aloitti neljännessä varsinaisessa osassaan uuden aikakauden uuden kehittäjän myötä. Ohjaksiin tarttunut The Coalition hyppäsi alkuperäisen trilogian ajoista 25 vuotta eteenpäin ja toi estradille uuden sukupolven sotilaat eli sarjan yrmeän sankarin Marcus Fenixin pojan JD:n ja tämän toverit. Nelososassa nähtiin myös uusi uhka, swarm-hirviöt, mutta suurin yllätys koettiin lopussa, kun JD:n ystävä Kait Diaz paljastui mitä ilmeisimmin locust-kuningattaren jälkeläiseksi. Tiedon todenperäisyyttä lähdetään selvittämään Gears 5:ssä, joka on suoraa jatkoa nelososan tapahtumille.

Peli alkaa varsin perinteisissä merkeissä, kun JD, Kait, Del ja Marcus etsivät keinoa käynnistää Hammer of Dawn -superase, jotta swarm-viholliset voitaisiin pysäyttää lopullisesti. Pelaaminen on tuttua ja turvallista Gearsia, jossa räiskitään suojista ja rynnitään paikasta toiseen heiluvan kameran saattelemana. Samalla kiisselinen veri lentää testosteronia tihkuvan dialogin siivittämänä vihollisten kaatuessa vasemmalla ja oikealla. Alkuosion tutun pelattavuuden ja juonikuvioiden jälkeen tapahtuu kuitenkin näkökulman ja rytmin vaihdos, joka vie koko sarjaa uudenlaiseen suuntaan.

Gears 5 -arvostelu

Pelin todellinen matka alkaa, kun Kait ja Del lähtevät kahdestaan etsimään johtolankoja Kaitin sukujuurista. Matkaamisen käytetään purjekelkkaa, jolla pääsee liikkumaan vapaasti omaan tahtiin. Avoimen maailman peliksi Gears 5 ei sentään muutu, mutta tutkittavat alueet ovat yllättävän isoja ja komeita. Tarinallisten tavoitteiden ja paikkojen lisäksi niistä löytyy myös pieniä sivutehtäviä, jotka syventävät pelimaailman tapahtumia. Niistä saa myös erikoisosia, joilla tehostetaan mukana kulkevaa Jack-robottiapuria.

Tavallaan avoimempi maailma on vain hämäystä, sillä tehtävillä seikkaillaan ja räiskitään edelleen enimmäkseen sokkeloisissa ja pimeissä sisätiloissa ja tunneleissa aivan kuin ennenkin. Kartalla matkatessa taas ei tehdä muuta kuin ihaillaan maisemia ja kuunnellaan Kaitin, Delin ja myöhemmin mukaan liittyvien kumppaneiden välistä keskustelua sodasta, elämästä ja ihmiskohtaloista. Avoimuus tarkoittaa lähinnä vain sitä, että nyt pelaaja etenee omassa tahdissaan eikä vain puske eteenpäin ahtaassa tarinanputkessa kuin raiteilla. Se raikastaa kuitenkin kummasti sarjan putkimaista peruskaavaa.

Entistä henkilökohtaisemmat keskustelut syventävät hahmoja enemmän kuin Gears-peleissä on totuttu, eikä sodan jättäminen pois pelin nimestä ole sen vuoksi pelkkä tyylikikka. Intiimimpi lähestymistapa tuo pelin tarinaan enemmän imua kuin on aiemmin totuttu. Mukana on myös äijäilevää perusläppää ihan riittävästi, joten kyllä tämän Gears-peliksi vielä tunnistaa. Tarinallisesti viides osa on selkeä trilogian keskiosa, joten lopullista päätöstä tapahtumille pitää odottaa kuutososaan saakka.

NBelososaa saattoi ansaitusti kritisoida siitä, että vaikka se esitteli uusia hahmoja ja uuden ajan tarinaa, pelattavuudeltaan se oli edelleen samaa kuin ennenkin. Vitososan aiemmasta poikkeava tarina piristää menoa tarpeeksi, jotta räiskintä pysyy kiinnostavana. Se on toki yhtä hiottua ja toimivaa kuin ennenkin. Tulitaistelutilanteet ovat hyvin suunniteltuja, napakasti rytmitettyjä, jännittäviä ja välillä hengästyttäviäkin, vaikka useimmiten niiden alkamisen arvaa etukäteen. Asiassa auttaa myös se, että tarjolla on sarjan laajin ja monipuolisin ase- ja vihollisvalikoima.

Gears 5 -arvostelu

Suurin uutuus on pelaajan apuna hääräävä Jack-leijurobotti, jolla on nyt aiempaa aktiivisempi rooli toiminnassa. Ovien availun ja tietokoneiden hakkeroinnin lisäksi Jack kykenee nyt osallistumaan taisteluihin erilaisten erikoiskykyjensä avulla. Niihin kuuluu sähkömiinoja, sokaisu- ja jäädytyspommeja sekä vihollisten hetkellistä hallintaa. Osa kyvyistä taas auttaa pelaajaa, kuten näkymättömyysverho, suojakenttä ja tutkapulssi. Kykyjä käytetään kevyesti myös kenttien tutkimisen apuna, kun esimerkiksi sähkömiinoilla voi käynnistää generaattoreita tai suojakentän avulla juosta läpi tulimeren.

Toiminnan ollessa hektisimmillään kykyjä ei välttämättä ehdi käytellä, mutta joka tapauksessa ne tuovat lisää ulottuvuutta räiskintään. Tästä syystä Jack on pelattavissa myös yhteistyöpelissä ja Horde-tilassa. Lisäksi kyvyt antavat syyn tutkia ympäristöjä tarkemmin, sillä niistä löytyy osia Jackin tehon ja ominaisuuksien paranteluun.

Gears 5 -arvostelu

Koska kyseessä on Gears, mukana on tietenkin runsaasti tuttuja moninpelitiloja ja pari uuttakin. Itselleni vetonaulana on edelleen sarjan lanseeraama Horde-tila, joka on parempi kuin koskaan. Uutuutena pelihahmoilla on nyt tietyt roolit erikoiskykyineen ja kehityskortteineen. Lisäksi uudet viholliset ja 12 eri karttaa takaavat sen, että tilaan voi helposti upottaa kymmeniä tunteja. Samaa voi sanoa kilpailullisesta Versus-pelitilasta, joskaan siinä ei ole mullistavia uudistuksia. Nähtäväksi jää, muuttuuko sekin perinteiseksi Gnasher-hipaksi niin kuin aiemmissa osissa.

Escape on kokonaan uusi pelimuoto, jossa pyritään pakenemaan sokkeloisesta kartasta juoksemalla turvahuoneesta toiseen ennen lopullista pakoa. Kello tikittää koko ajan ja myrkkykaasu leviää pelaajien perässä. Escape vaatii Horden lailla hyvää yhteistyötä ja innostaa ainakin aluksi, mutta jatkuvaa ja nopeaa liikettä vaativa pelitila ei täysin sovellu Gearsin peruskankealle ja suojaräiskintään nojaavalle pelattavuudelle. Toinen uusi pelitila on Arcade, jossa ensimmäinen 50 tappoon päässyt pelaaja voittaa. Joka pelihahmolla on oma rooli, erikoiskyvyt ja aseet, joita kehitetään ottelun aikana kerätyillä kalloilla. Arcade on selkeästi tehty vaihtoehdoksi Versus-tilalle, mutta se tuskin voittaa puolelleen ketään, joka ei ole siitä valmiiksi erityisen innostunut.

Kolmososan ja Judgmentin jälkeen kärsin itse jo pahasta Gears-ähkystä, mutta Gears 5 on maistunut kokonaisuutena aivan uudella tavalla. Uudistuksistaan huolimatta se on silti edelleen ehtaa Gearsia ja selvästi sarjan vanhoille faneille tarkoitettu, mutta ainakin se on tarinallisesti selkeä parannus edellisestä osasta. On hienoa nähdä, että uudet tekijät ovat nyt löytäneet oman otteensa sarjasta rikkomatta kuitenkaan sen rakastettuja tunnuspiirteitä. Kun Lancerin saha alkaa laulaa, fanit ovat taatusti heti kuin kotonaan.

8/10

Kehittäjä: 
The Coalition
Julkaisija: 
Microsoft Game Studios
Peligenre: 
Toiminta, Räiskintä
Julkaisualustat: 
Microsoft Xbox One, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-18
Pegi-merkinnät: 
Kiroilu, Väkivalta

Nostoja