Ghost Recon Advanced Warfighter 2

Tämä on hintavaa fanipalvelua moninpelaajille.

14.9.2011 21:44

Vuosi vaikuttaa paljon. Uusi Ghost Recon Advanced Warfighter 2 on menettänyt suurimman osan ykkösosan hohdosta. Ensimmäinen Advanced Warfighter oli nimittäin Xbox 360:n kakkosaallon avauspeli, ja se tarjosi makua siitä, millaista uuden sukupolven pelaaminen todella on. Savupilvet, horisonttiin venyvät kaupunkinäkymät ja monipuolinen nettipeli tyrmäsivät.

Kakkososa tarjoaa hieman lyhyemmän yksinpelikampanjan, jonka läpäisee noin kuudessa tunnissa. Todelliset paukut on laitettu moninpelipuolelle: mukana ovat nyt kaikki herkut, joita ykkösosaan tarjoiltiin pitkin viime vuotta maksullisina laajennuspaketteina.

Ghost Recon Advanced Warfighter 2 tuntuukin samanlaiselta laajennukselta kuin Ghost Recon 2:n Summit Strike ensimmäisellä Xboxilla – sillä erolla, ettei tätä julkaista halpapelinä. Tämä on hintavaa fanipalvelua moninpelaajille.

Yksinpelin tärkeimmät muutokset ovat hienosäätöä. Vaikeustasoa on pudotettu varsinkin keskitasolla, ja syystä: ensimmäisen Advanced Warfighterin harvaan siroteltuja tallennuspisteitä tuli kirottua monta kertaa. Nyt niitä on reilusti enemmän ja pelaajan luodinreiät paikkaa mukana kulkeva lääkintämies tai ne hoituvat laastarilla varastovaunun perästä.

Muleksi kutsuttu varastovaunu on puolestaan uusi tappavan tehokas apuväline. Sen panssari pysäyttää vihollisen luodit, joten pelaajalla on mukanaan liikkuva suoja. Vihollisten tekoälykin ontuu, kun erikoisjoukot hiipivät Mulen takana.

Suojautuminen sujuu aiempaa ketterämmin, mutta kulmilla nojailulle löytyy jo kaksi parempaa kilpailijaa. Rainbow Six: Vegasin jälkeen homma tuntuu rajoittuneelta. Toisaalta mukana ei myöskään ole Gears of Warin näppäryyttä.

Lisäksi ykkösosan tapaan suojautumissysteemi löytyy vain yksinpelistä. Vuosi sitten oli valmis myöntymään tällaisiin kompromisseihin, mutta nyt yksin- ja moninpelin erot ovat jo anteeksiantamattomia.

Vapaiden maa!

Yksinpelin tarinassa pullistelevaa jenkkisankaruutta viljellään yliampuvasti. Tuntuu siltä, että Ubisoftin Pariisin toimistolla kisataan siitä, kuka pystyy vetämään överimmät stereotyypit ja kömpelöimmät puheenparret Tom Clancyn lisenssivalvojien ohi.

Tällä kertaa pelaaja puolustaa Yhdysvaltoja maan rajojen sisäpuolella. Uskokaa tai älkää, meksikolaiset kapinalliset ovat hyökänneet El Pasoon Teksasiin ja kapteeni Mitchell (huomatkaa sama sukunimi kuin Top Gunin sankarilla) komennetaan hätiin. Ei, en minäkään usko.

Kun ymmärtää jättää juonen ja kömpelön dialogin omaan arvoonsa, voi nauttia muutamista onnistuneista tehtävistä. Tankkien ja ilmaiskujen komentaminen voimaannuttaa. Epätoivoinen puolustustaistelu muistuttaa Black Hawk Down -dokumenttikirjan ja siitä tehdyn elokuvan tapahtumista. Kerran pelaaja menettää tekniset apuvälineensä, joiden varassa eteneminen on aivan liian helppoa.

Suurimman osan ajasta mukana taistelee tekoälykavereita. Hauska keksintö on mahdollisuus seurata taistelua ja jakaa käskyjä muiden ryhmän jäsenten näkökulmasta, johon siirrytään oikeanpuoleista olkapäänappia pohjassa pitämällä. Tämäkin ominaisuus antaa pelaajalle epäreilua etua – osaavan ammuskelupelaajan kannattaa aloittaa vaikeimmalla tasolla.

Heikoin lenkki ovat tällä kertaa gatling-tykin takaa ammuskeltavat raideräiskinnät, joissa kapinallisia kaadetaan helikopterista. Ykkösosassa huikeat näkymät harhauttivat toiminnan latteudesta. Nyt homma tuntuu velvollisuudelta.

Yhdessä ilo irti

Parhaimmillaan taistelu on, kun rintamalle lähtee useampi erikoisjoukkojen mies. Moninpeliin on viritetty kuusi yhteispelitehtävää Panamassa. Ne kysyvät entistä enemmän taktiikkaa ja kavereista huolehtimista. Tekoäly tuntuu täällä lähes yhtä brutaalilta kuin uudessa Rainbow Sixissä ja tehtäviin mahtuu monipuolisia tavoitteita, joissa onnistuminen vaatii jatkuvaa radioyhteyttä kavereihin.

Turhautumista vähentää se, että osuman saaneet liittolaiset eivät enää kuole suoraan, vaan pudonneen kaverin voi vielä nostaa jaloilleen Gears of Warin tyyliin. Sama temppu toimii myös muita pelaajia vastaan taistellessa. Se lisää peliin uuden taktisen ulottuvuuden, sillä mekaniikka pakottaa porukan pysymään yksissä. Yksinäistä sutta ei välttämättä ehditä pelastaa. Toisaalta julma tarkka-ampuja odottaa, että joku tulee auttamaan hänen uhriaan.

Nettipeliin on jo löytänyt tiensä iso joukko pelaajia, eikä ihme: ykkösosa on pysynyt tähän asti 360:n suosituimpien Live-pelien listalla. Uudet kartat ovat laajoja ja vetävät kakkososassa vihdoinkin vertoja yksinpelin ulkoasulle.

Moninpelitiloihin mahtuu myös kieli poskessa suunniteltua toimintaa. Helicopter Huntissa pelaajat taistelevat taivaalla pörrääviä helikoptereita vastaan ja yrittävät ampua niitä alas. Kahdenkymmenen kopterin pudottamisesta tarjottua saavutusta ei ole helppo napata.

Vuosi sitten Ghost Recon Advanced Warfighter 2 olisi tyrmännyt totaalisesti. Nyt se on kuin versio 1.5, josta pyydetään kuitenkin täyden pelin hinta. Fanit tietävät jo mitä saavat, mutta muille riittää jo vaihtoehtoja. Se kertoo erityisesti siitä, että Xbox 360 on vakiinnuttanut vuodessa asemansa uuden sukupolven ammuskelualustana.

Ohjain kädessä tosisodassa

Yhdysvaltain armeijan sotilaita on bongattu melkein tositoimissa Xbox 360 -ohjain kädessä. Sillä komennetaan noin 115 000 euron hintaista RedOwl-robottia, jolla sotilaat voivat muun muassa tarkistaa sisätiloja ja bongata tarkka-ampujia joutumatta itse vaaraan. Se on osa Future Combat Systemsiä eli tulevaisuuden taistelujärjestelmää, jonka kaltaisia ominaisuuksia myös vuoteen 2014 sijoittuvien Advanced Warfightereiden erikoisjoukoilla on. RedOwl lähtee kuitenkin Irakiin ja Afganistaniin jo ensi vuoden aikana.

6/10
Lisää luettavaa