Gradius Collection

Kerran sivuttain vierivä räiskintä, aina sivuttain vierivä räiskintä.

14.9.2011 21:38

Nimi Gradius saa monet pelifanit tärisemään innosta – tosin enemmänkin ulkomailla. Suomalaiset pelaajat ovat viilipyttyjä, sillä pelisarjaa ei täällä juuri tunneta. Konamin räiskinnät tiedetäänkin vahvimmin itämailla, jossa niillä on varsin fanaattinen kannattajakunta. Euroopassa Gradiusit vierailivat lähinnä 80-luvulla Nemesis-nimisinä.

Sääli sinänsä, sillä Gradiusit ovat kovaa kamaa. Ne ovat pitäneet liki kahden vuosikymmenen ajan tiukasti kiinni alkuperäisestä tyylistään. Kerran sivuttain vierivä räiskintä, aina sivuttain vierivä räiskintä. Mutta kerta kerralta häikäisevämmin.

Oli peli sitten Gradius tai Nemesis, pelit olivat aikansa parhaita klassisia räiskintöjä. Ne myös vaikuttivat paljon räiskintägenren kehittymiseen.

Taskutuhoojat

Kokoelman viisi Gradiusia on siirretty PSP:lle erittäin onnistuneesti, niin pelihistorian kuin käytännön silmin katsottuna.

Historialliselta kannalta kokoelman pelien kehitys on upeaa seurattavaa. Sarjan esikoinenkin on kohtuullisen komeaa katsottavaa taskukonsolin ruudulla, ja nelosen/Gaidenin kohdalla leuat saattavat jo hetkittäin loksahdella. Pelien ikä ei välttämättä näy PSP:n ruudulla.

Myös sisällöllinen kehitys on mielenkiintoista tiirailtavaa. Ydin on pysynyt koko ajan samana: vasemmalta oikealle vierivässä räiskinnässä kerätään bonuksia, joilla voi parantaa aluksen aseistusta ja puolustusta. Mitä pidempään pysyy hengissä, sitä huikeammat tykitykset ruudulle saa. Kantava juju oli se, että pelaaja päättää mitä krediiteillään hankkii.

Toinen tavaramerkki oli nopea tempo. Mustan avaruuden ohella pelaajan alus kieppuu myös tunneleissa, ja viholliset höökivät kimppuun joka suunnalta.

Sarjan myöhemmät osat monipuolistavat ja nopeuttavat perusreseptiä. Lisäaseiden valikoima kasvoi, pelaaja pystyi päättämään kehityspolun ja tekniikka kehittyi. Myös kentät laajenivat ja vaikeustaso vaihteli, liikaakin.

Kokoelman herkkupalaksi nousee Gradius Gaiden, sillä se julkaistiin PlayStationille vuonna 1997 vain Japanissa.

Vaikka Gradiuseilla onkin ikää, ei kokoelma ole antiikkipelien hautuumaan ryöstelyä. Ne toimivat edelleen. Pelattavuus on vanhimmassakin kohdallaan, ja kontrollit ovat kääntyneet PSP:lle todella hyvin. Juju on tietysti siinä, että pitääkö 2d-räiskinnöistä vai ei. Jos ne toimivat, Gradius Collectionissa on yltäkylläinen annos vuosikymmenten kulutuksen kestänyttä laaturäiskintää.

Toki kokoelma toimii myös retropakettina, mutta se on oikeastaan toissijaista. Etenkin kun historialliset ekstrat ovat ikävän niukat.

Gradius-pelien aikajana – boldatut pelit ovat kokoelmassa

Gradius 1986
Amstrad, C-64, Game Boy, MSX, NES, Turbografx, Spectrum

Gradius 2 1987
MSX

Life Force 1987
Amstrad, C-64, MSX, NES, Turbografx, Spectrum

Gradius 3: The Eve of Destruction 1988
MSX

Gradius III 1990
SNES

Gradius: The Interstellar Assault 1992
Game Boy

Gradius Gaiden 1997
PlayStation

Gradius Deluxe Pack 1997
Windows

Gradius IV 1999
PlayStation 2

Gladius III and IV 2000
PlayStation 2

Gradius Galaxies 2001
Game Boy Advance

Gradius V 2004
PlayStation 2

Gradius VI ?
PlayStation 3

7/10
Lisää luettavaa