Grand Theft Auto: Chinatown Wars

Rikolliset eivät Liberty Citystä lopu.

14.3.2013 12:49

Chinatown Wars vie monella tapaa Grand Theft Auton takaisin 2d-juurilleen Amiga-aikoihin. DS:n rajoittuneen teknologian myötä Rockstar on ironisesti tehnyt sen, mihin se ei pystynyt Grand Theft Auto IV:ssä – luomaan kokoelman vaihtelevia ja hauskoja tehtäviä sekä valtavan määrän ylimääräistä tekemistä tarinan edistämiseen keskittyvien tehtävien rinnalle. GTA:n kaltaisen pelin toteuttaminen DS:llä on merkittävä tekninen haaste, josta Rockstar Leeds suoriutuu huikealla tavalla. Kun alustan tekniset rajat ovat tarkasti tiedossa, ei teknologian valjastamiseen ole GTAIV:n tavoin jouduttu käyttämään useita vuosia. Niinpä Rockstar Leeds on kyennyt tekemään ehkäpä sisältörikkaimman GTA-pelin koskaan.

Liberty City ei nuku koskaan

Sanoi Rockstar mitä tahansa, PSP:n GTA:t olivat käsikonsolille ahdettuja PS2-pelejä, kun taas Chinatown Wars on rakennettu DS:n ehdoilla. Chinatown Wars on niin monipuolinen peli, että konsolin hankkiminen sen takia ei olisi lainkaan hullumpi idea. Rockstar on panostanut peliinsä lähes hullun lailla ja pistää suurimman osan muista DS-peleistä häpeämään. Konsolille voi tehdä muutakin kuin vain halpoja Sudoku-klooneja. Toivottavasti Rockstarin esimerkki saisi muut pelikustantajat tekemään konsolille kunnianhimoisempia projekteja. Pelaajille, joita vaivaa uusimpien Grand Theft Auto -pelien suurempi tarinaan painottuminen sivutehtävien kustannuksella, Chinatown Wars on märkä unelma. En tiedä, onko missään sarjan pelissä ollut näin paljon tekemistä. Pelaaja voi ajella taksia, suorittaa Rampage-tehtäviä, toimia ambulanssikuskina, tatuoida, kuljettaa kiinalaista pikaruokaa keljuille asiakkaille, harrastaa ajokilpailuja, kaapata toisten jengien salakuljetuksia ja niin edelleen.

Vähäsanainen sankari

DS:n rajoitukset ovat saaneet Rockstarin lähes pelkästään hyvin ratkaisuihin. Pienellä ruudulla ei olisi järkeä suoltaa yhtä paljon tekstiä, kuin mitä sarjan hahmot yleensä puhuvat. Särmikäs dialogi keskittyy olennaiseen. Päähahmo Huang Leen sarkasmi hurmaa, ja muutkin hahmot latelevat sellaista läppää, että hymy on herkässä. Pienen näytön takia grafiikasta on tehty mustien ääriviivojen avulla hyvin selkeää, ja hahmot ovat lähes auton kokoisia. Kaikki nämä ratkaisut tekevät pelistä todella kivan näköisen. Chinatown Wars on arcademaisempi, suoraviivaisempi GTA, josta voi nauttia pienissä erissä. Tehtävät ovat kautta linjan melko lyhyitä, ja kuollessaan saa mahdollisuuden yrittää heti uudestaan. Ajomatkatkin tehtäviin ovat useimmiten lyhyitä. Tiivistetyssä Liberty Cityssä suuremmatkin etäisyydet taittuvat nopeasti, joten sen sijaan, että ajoin, useimmiten juoksin paikasta toiseen kuin Carl Lewis konsanaan.

Inflaatio on iskenyt Liberty Cityyn

Kun liikkuminen on helppoa ja kaupunki tiivis, on sen tutkiminen houkuttelevaa. GTAIV:n Liberty City oli niin valtava sokkelo, että kymmenienkin tuntien pelaamisen jälkeen jättimäisen kaupungin takakujien tutkiminen tuntui uhkaavalta ja liian aikaavievältä puuhalta. DS:n Liberty City puolestaan kutsuu tutkimaan. Kujilta löytyy roskiksia, joista voi esimerkiksi kirjaimellisesti tonkia itselleen aseita, rahaa ja eltaantuneita hampurilaisia. Eri kaupunginosista voi löytää jengien varastoja, joita voi yrittää kaapata ja kaduilla kruisailee punaisella nuolella erottuvia pakettiautoja, jotka ovat toisten jengien salakuljetukseen käyttämiä ajoneuvoja. Niiden kaappaminen ei ole helppoa, mutta voi osoittautua tuottavaksi, kun tavaratilasta löytyy aseita tai huumeita. Kaupunkia ravisuttaa myös melkoinen huume-epidemia, josta Huang ottaa oman hyötynsä. Lama on näemmä iskenyt Liberty Cityn rikollispomoihin, sillä tehtävistä tienaa todella nihkeästi rahaa, eikä safkakuskin tai taksisuharin hommat tuo 10:tä dollaria enempää tienestejä per keikka. Joten tilanteessa, jossa ollaan selkää seinää vasten, on pakko hustlata. ”Kamalla” on iso merkitys pelin taloudessa. Liberty Cityn kujilla notkuvien kymmenien diilereiden kanssa voi tehdä huumekauppaa, joka on monipuolinen kevytstrategiapeli pääpelin alla. Tärkein kommunikaatioväline on Huangin PDA, johon ilmestyy sähköposteja kaikenlaisilta tyypeiltä, mukaan lukien diilereiltä. Muista diilaamisen kolme tärkeintä sääntöä: osta halvalla, myy kalliilla äläkä koskaan jää nalkkiin huumeiden kanssa. Diilaaminen on addiktiivista puuhaa ja siihen kuluttaa helposti useita tunteja. Kun diileriltä tulee viesti, että myynnissä on vaikkapa halpaa kokkelia, klikataan diilerin sijainti kartalta ja ajetaan tämän luokse. Sitä ostetaan sitten niin paljon kuin käteisvara antaa myöten. Sitten voi joko mennä kaupunginosaan, jossa kokkelista saa hyvää hintaa, tai odotella viestiä epätoivoiselta diileriltä, jolta voi saada roimaa ylihintaa ja siten voittoa. Ahneella, kuten usein huomasin, on useimmiten kehno loppu. Menetin lukemattomia kertoja kymmenien tuhansien dollareitten arvoisen kamavaraston jäädessäni viranomaisten haaviin. Joskus kytät yllättävät kesken diilaamisen tai sitten vain onnistuin herättämään poliisin huomion ja jäin kiinni. Kadut ovat usein todella kapeita, joten suuressa vauhdissa poliisiajoneuvoon törmääminen ei ole vaikeaa. Tällöin syntyy hälytys, josta eroon pääseminen ei ole erityisen helppoa. Kiinni jäädessään menettää kaiken mukana olleen kaman. Siksi sitä kannattaakin varastoida turvataloihin. Niitä kaupungissa riittää, joten niiden ostamiseen voi kuluttaa paljon rahaa. On hiukka synkkää menettää kallisarvoinen lasti, kun taskunpohjalla on pari dollaria, joilla ei saa edes taksikyytiä. Aseet eivät ole halpoja nekään, vaikka ne tilataankin suoraan Ammunationin verkkokaupasta kotiovelle kuljetettuna. Valikoima sisältää muun muassa uzin, pistooleja, haulikoita, konetuliaseita, kranaatteja sekä Molotovin cocktaileja. Jälkimmäisillä voi esimerkiksi tuhota kaupunkia valvovia turvakameroita, joista kannattaa tuhota etenkin ne, jotka ovat diilereitten lähellä.

Mitäs sun varastosta löytyy?

Hyvä ajotuntuma ja fiilis ovat pelisarjan kantavia voimia, jotka ovat kohdallaan Chinatown Warsissakin. Erilaisia ajoneuvoja on aina veneistä ja autoista mopoihin. Jokainen tuntuu hitusen erilaiselta ajaa ja kässärikäännökset ovat todella tyydyttäviä ja jättävät kivat jäljet asfalttiin. Muutenkin ohjaus on hyvin toimivaa ja kosketusnäyttö on yhdistetty hyvin osaksi toimintaa. Kosketusnäyöllä näkee GPS-kartan ja aseistuksensa. Sieltä pääsee myös klikkailemaan PDA:taan, josta löytyvät kontaktit, sähköpostit, tilastot, moninpeli ja diilerien sijainnit sekä paljon muita ominaisuuksia. Tulitaisteluissa tulee joskus vastaan tilanteita, joissa automaattinen lukitus hyppii kohteesta toiseen, mikä voi johtaa turhauttaviin kuolemiin, mutta tämän kanssa oppii elämään. Osa hahmoista on perinteisen omalaatuisia ja hauskoja, mutta juoni jättää hieman kylmäksi. Muuta naputtamisen aihetta ei juuri löydy. Todella tervetullut ominaisuus on mahdollisuus pelata kaikkia läpipelaamiaan tehtäviä uudelleen ja tavoitella huippusuoritusaikaa, jota voi vertailla muiden käyttäjien kesken. Moninpelitilatkin ovat todella hauskoja ja kaverin kanssa voi myös diilata kamaa, mutta useamman pelaajan kanssa netissä ei voi pelata. Chinatown Wars ei suinkaan ole niin naama kurtussa meininkiä, kuin mitä Niko Bellicin tarina oli, sillä itseironiaa on tarjolla mukavasti. DS:n kosketusnäytön ominaisuuksia on osattu hyödyntää kekseliäästi läpi pelin, ja pelattavaa piisaa kymmeniksi ja kymmeniksi tunneiksi.

Moninpeli ja verkko-ominaisuudet

Verkko-ominaisuuksien hyödyntämistä ei ole unohdettu. Toisen pelaajan kanssa voi pelata ajokisoja, harrastaa suoraa räiskintää tai suojelutehtäviä, joissa vihollisaalto toisensa jälkeen hyökkää pelaajan suojelemalle alueelle. Moninpeli on hauska lisä. Rockstarin Social Club tilastopalvelua tuetaan myös. Pelaajat voivat synkata PDA:staan tilastojaan verkkopalveluun.

Vaihtopelaaja

Kirjoittanut [pelaaja_author:60]

Minulla on laukussa pilveä, kokkelia, muutama esso-tabletti ja vähän herskaa. Osa myyntiin, osa säilöön. Ajelen autiolla syrjäkujalla, kunnes kuulen kaukaisuudesta sireenin äänen. Aika jättää auto ja hyppiä piha-aitojen yli karkuun. Poliisiautot tungeksivat kaduilla minua etsien. Selviän turvaan, mutta vain hädin tuskin. Tässä on nyt isot rahat kiinni. Huumeiden kauppaaminen on parasta Chinatown Warsissa. Kun kuljettaa isoa huumekasaa, on kiinnijäämisen pelko suuri, sillä poliisit vievät kaiken. Huumeilla voi kuitenkin tehdä paljon rahaa, jos niitä liikuttelee paikasta toiseen ajatuksella. Chinatown Wars on paras kannettava peli, jota olen koskaan pelannut. Se mallintaa loistavasti rikollisen elämää suurkaupungissa. Joskus täytyy hoitaa tonni sieltä, ja toinen täältä, ja se ei ole viisaalle rikolliselle ongelma. Tehtävät toimivat hyvin, mutta todellinen nerous on siinä muussa näpräämisessä, ja jos minulta kysytään, huumekaupoissa.

10/10
JulkaisijaRockstar Games
PeligenretToiminta
Pegi-ikärajatK-18
Pegi-merkinnätHuumeet, Kiroilu, Online, Väkivalta
Lisää luettavaa