K 18!
Tekijä: Saber Interactive
Julkaisija: Namco Bandai
Myynnissä: Heinäkuu 2012
Pelikoneet: PlayStation 3, Xbox 360
Moninpeli: Kyllä
Samalla koneella: Ei
Verkossa: 2–12
”Tylsä tarina, mielenkiinnottomat henkilöhahmot ja Cliff Bleszinskin epäonnistuneiden luonnosten joukosta kokoon raavitut pahikset.”
Englantilais-venäläinen Saber Interactive tunnetaan lähinnä aikapulmilla höystetystä Timeshift-räiskinnästä ja työstään taannoisen Halo Combat Evolved Anniversaryn kampanjan parissa. Firman seuraava kokonaan oma peli Inversion on ollut pitkään työn alla, mutta varsinaisen hypen puuttuessa kukaan tuskin odottikaan kovin paljon. Hyvä niin, koska nyt aiheettomien odotusten kanssa ei joudu pettymään.
Pohjimmiltaan Inversion edustaa taattua Gears of War -henkistä suojaräiskintää, jossa järkälemäiset locus… siis lutadoresit hyökkäävät määrittelemättömässä paikassa sijaitsevaan Vanguard Cityn suurkaupunkiin. Pelin sankarikaksikkoa edustavat paikallinen poliisi Davis ja tämän naapuri, entinen jengiläinen Leo. Hyökkäyksen yhteydessä lutadoresit kidnappaavat Davisin lapsen ja vaimon, ja nämä on luonnollisesti haettava takaisin. Pelin henkilöhahmot ovat tasan yhtä mielenkiintoisia kuin miltä kuulostavatkin, eikä heidän esittelyynsä juuri viitsitä käyttää aikaa edes itse pelissä.
Pelin tapahtumat sijoittuvat lähes poikkeuksetta steriileihin ja mielenkiinnottomiin kaupunkiympäristöihin, joissa sankarikaksikko jyrää vastaan tulevat lutadoresit vaihe vaiheelta piilossa kykkien, ennen kuin pääsevät liikkumaan eteenpäin. Piristystä toimintaan pyritään hakemaan painovoimakikkailulla, joka on varsin räikeä yhdistelmä Half-Lifen painovoimapyssykkää ja Dead Spacen painovoimattomuusvaiheita. Erona Half-Lifeen on tosin se, että Inversionin tapauksessa painovoiman manipulointi toimii huomattavasti huonommin.
Hän ei hallitse säätä
Sen lisäksi, että painovoimakikkailu on vaikeasti toteutettu, se kärsii itse asiassa täysin samasta ongelmasta kuin Saberin aikaisempi peli Timeshift. Siinä aikakikkailulla olisi saatu pelimekaniikkaan hyvin mielenkiintoisiakin elementtejä, mutta hyvä idea jätettiin täysin puolitiehen. Samalla tavalla Inversion tarjoaa ihan mielenkiintoisia ja mieleenpainuvia hetkiä, mutta ikävä kyllä ne edustavat ehkä prosenttia tai paria koko yksinpelikampanjan pituudesta.
Periaatteessahan Inversionin omaperäisyyden puute ei ole tappavaa luokkaa – sekä Gears of Warit, Half-Lifet että Dead Spacet ovat erinomaisia pelejä. Ikävä kyllä näiden kaikkien osa-alueita on yhdistetty alkuperäisiä huonommin, ja lopputulos on lähinnä mielikuvituksetonta tallennuspisteestä toiseen juoksemista.
Ongelmia piisaa myös tekniikkapuolella. Alkuvaiheessa vakuuttava hajoava ympäristö ja painovoimasiirtymiset paljastuvat huolellisesti rakennetuiksi huijauksiksi, ja pelin hahmografiikat erityisesti sankarikaksikon osalta ovat suorastaan rumia. Myös animointi jättää toivomisen varaa, ja välillä tuntuu kuin seuraisi puupökkelöitä.
Inversion on kaikessa pyhä yksinkertaisuus. Se lainaa lukuisia hyviä ideoita mielenkiinnottomasti tai parhaimmillaan keskinkertaisesti, eikä tasapaksu tekninen toteutus luo kuvaa vakuuttavasta sotaspektaakkelista.
Kun tähän vielä yhdistetään tylsä tarina, mielenkiinnottomat henkilöhahmot ja jostain Cliff Bleszinskin epäonnistuneiden luonnosten joukosta kokoon raavitut pahikset, on Inversion peli, josta ei jälkipolville ole oikein mitään kerrottavaa. Meille suomalaisille mieleenpainuvinta siinä on todennäköisesti nimi, joka tuo mieleen Heikki Silvennoisen esittämän hulvattoman Lentäjä-sketsin. Joka ikävä kyllä tarjoaa hupia pidemmäksi aikaa kuin Inversion.