Tyhjiä lupauksia
Kun minä olin nuori, Jagged Alliance 2 oli maailman kovin taktinen sotapeli. Ohjattavana oli pieni määrä palkkasotureita, joilla oli suuret persoonallisuudet ja vielä suurempi tehtävä: vapauttaa lukuisista sektoreista koostuva paratiisisaari pahan kuningattaren hallinnasta.
Hauskojen palkkistensa ohella Jagged Alliance 2 nousi klassikoksi, koska se tarjosi hirvittävät määrät taktisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Oli tuhoutuvia maastoja, mahdollisuus valita oma pelityylinsä, hirveät määrät aseita ja kamalasti pelattavaa.
Kickstarterin kautta rahoituksensa kerännyt Jagged Alliance Flashback haluaisi niin kovasti olla Jagged Alliance 2 nykyajan teknologialla, mutta ei pääse lähellekään. Vertailu ehkä historian parhaaseen vuoropohjaiseen taktiikkapeliin on epäreilua, mutta kehitystiimi itse sai sen aikaan vertailemalla peliään koko ajan esi-isäänsä ja höllentämällä sen avulla pelaajien kukkaronnyörejä.
Tuloksena onkin peli, jossa on hieman samaa menoa kuin ennen. Tarjolla on taas suuret määrät hauskoilla persoonallisuuksilla varustettuja palkkiksia, joiden pitäisi räiskiä ja puukotella tiensä läpi pahisten hallitseman saaren. Valitettavasti yhtäläisyydet loppuvat kosmeettisiin juttuihin, sillä kun puhutaan pelattavuudesta, Jagged Alliance 2 on vain varjo esi-isästään.
Vaikka Jagged Alliance 2 unohdettaisiin kokonaan, Flashback on puutteellinen ja luokattoman huono peli. Se tarjoilee isometrisestä perspektiivistä kuvattua vuoro- ja ruutupohjaista taktikointia, josta löytyy suojautumissysteemiä ja muuta kivaa. Kaikki on vain tehty niin puolivillaisesti ja kehnosti, että itku on lähellä.
Pelistä ei esimerkiksi löydy mahdollisuutta kumartua oviaukon vierestä ampumaan tai heittämään kranaattia oven läpi (tai suojan vierestä), vaan jos haluaa ampua oviaukosta, täytyy mennä seisomaan oviaukkoon. Sama pätee myös suojaan: palmun takaa ei ammuta kuin palmun runkoa, kuten tekoäly koko ajan tekeekin.
Rakennukset ovat yksikerroksisia, mitään maastoa ei voi hajottaa ja lehmät sekä kanat ovat luodinkestäviä (ja ammukset kimpoilevat niistä pingahtaen). Hiippailu ei ole mielekästä, koska viholliset ovat telepaatteja ja aavistavat pelaajan olinpaikan sillä sekunnilla, kun tämä aktivoi taistelutilan – vaikka kukaan ei olisi edes nähnyt ainuttakaan pelaajan palkkista!
Kehitystiimi itsekin on todennut, että nyt kävi vähän köpelösti. Rahat nimittäin loppuivat kesken ja peli oli pakko puskea markkinoille nykykunnossaan siinä toivossa, että pelaajat ostavat sitä kamalasti ja rahoittavat näin lisäkehityksen.
Rehellisesti sanoen en usko niin koskaan tapahtuvan. Nykyisellään peli ei nimittäin ole mitenkään hintalappunsa arvoinen, eivätkä hämärät puheet tulevaisuuden suunnitelmista muuta asetelmaa. Hankkikaa mieluummin Jagged Alliance 2, sillä se on yhä kymmenen kertaa parempi peli.