Wii Sports, Sports Champions ja Kinect Sports. Liikeohjauksen kirjoittamaton sääntö näyttäisi olevan, että uuden laitteen julkaisun yhteydessä tulee julkaista myös urheilupeli. Kinect Sports onkin mainio näyttö liikesensorin kyvyistä.
Neljä pelin kuudesta lajista on tuttuja Wiin ja PS3:n liikeohjainurheilukokoelmista, mutta Kinect Sports erottuu joukosta koko vartalon liikkeentunnistuksen ansiosta. Nyrkkeilyssä mäiskiminen on monipuolisempaa, keilailussa tähtäyslinjaa siirretään liikkumalla sivuttain, pöytätenniksessä pelihahmon liikkeitä voidaan hallita tarkemmin ja lentopallossa iskulyönteihin ja torjuntoihin pitää hypätä. Parhaat esimerkit Kinectin eduista tarjoavat kuitenkin yleisurheilu ja jalkapallo.
Yleisurheilussa juostaan paikallaan, heitetään virtuaalikiekkoa ja -keihästä sekä hypätään pituutta ja aitoja. Kunnon tulosten saaminen vaatiikin urheilullista asennetta, sillä hiljainen hipsuttelu ei pistä pelihahmoon vauhtia. Yleisurheilu on juoksemisen vuoksi koko nipun fyysisesti vaativin laji. Jalkapallossa pelaajat taas puolustavat ja hyökkäävät vuorotellen, ja palloa syötellään eteenpäin vetoetäisyydelle asti tai kunnes vastustaja saa katkaistua syötön. Jalkapallo on yksinkertaisuudestaan huolimatta hauskaa, etenkin maalitilanteissa, kun kaveri yrittää epätoivoisesti saada raajojaan pallon tielle.
Olisin kaivannut Kinect Sportsiin esimerkiksi kunnon turnauspelimuotoa, sillä nykyisellään lajeja ja niistä johdettuja minipelejä voi pelata lähinnä yksittäisinä yhteenottoina. Mukana on kuitenkin bilepelimuoto, jossa kaksi joukkuetta kohtaa toisensa minipelien tulvassa.
Peli esittelee Kinectin kykyjä mallikkaasti ja kiertäen onnistuneesti liikeohjauksen ongelmia, kuten viivettä ja ajoittaista epätarkkuutta.
Kinect Sports on tarjonnut rehellisesti iloisia ja hauskoja hetkiä enemmän kuin moni peli aikoihin. Pelillistä syvyyttä siitä ei löydy riittävästi yksin pelaaville, mutta sopivissa annoksissa ja hyvässä seurassa se on mainio pakkaus urheiluhenkistä huvittelua.