King of Dragon Pass

Tiukan linjan pelaajien mielikuvissa iPhone ja Apple Store ovat jonkinlaista kevyiden ja halpojen kökköpelien karkkimaata. Nyt iOS-laitteille ilmestyy uusittu versio vuoden 1999 pc-klassikko King of Dragon Passista. Jos haluaa harrastaa pelisnobbailua, tätä uskottavampaa julkaisua on jo todella vaikea löytää vuonna 2011.

5.10.2011 17:02

Tekijä: A-Sharp
Koko: 96,6 Mt
Hinta: 7,99 €
Minimivaatimukset: iOS 4.1

Tiukan linjan pelaajien mielikuvissa iPhone ja Apple Store ovat jonkinlaista kevyiden ja halpojen kökköpelien karkkimaata. Nyt iOS-laitteille ilmestyy uusittu versio vuoden 1999 pc-klassikko King of Dragon Passista. Jos haluaa harrastaa pelisnobbailua, tätä uskottavampaa julkaisua on jo todella vaikea löytää vuonna 2011.

Pelin suitsuttaminen olisi helppoa, mutta vaikeampaa on kuvailla, mistä King of Dragon Passissa on oikein kysymys. Sitä voisi kutsua heimosimulaattoriksi, jossa on roolipelien, strategian ja monivalintaseikkailujen aineksia. Pelaaja luo viikinkejä muistuttavien orlanthien klaanin, joka kaapaisee itselleen palan Lohikäärmesolan hedelmällisestä mutta vaarallisesta seudusta. Tyytyväisenä on pidettävä maajussien ja soturien lisäksi esi-isät ja jumalat, ja naapuriheimojenkin kanssa on tultava toimeen. Muuten ei ole mahdollisuuksia nousta heimokuninkaaksi tai koko solan yhdistäväksi suurhallitsijaksi.

Maatalouspolitiikkaa

King of Dragon Pass on peli, jossa tehdään päätöksiä. Ne eivät ole nykypelien suosimia ”annanko orvolle karkin vai sytytänkö orpokodin tuleen” -jakoja, vaan jotain vaikeampaa. On mietittävä, miten järkätään heimon rumimmalle miehelle vaimo ja montako lehmää olisi syytä uhrata jumalille, jotta vilja riittäisi ensi talvena pahoista ennusmerkeistä huolimatta. Sotimisessa on otettava huomioon taas se, että vain houkka lähettää soturit ryöstöretkelle, kun heidän pitäisi olla kyntämässä peltoja. Jatkuvasti eteen tulee satunnaistapahtumia, joissa on useampia valintoja eikä aivan ilmiselviä ratkaisuja. Jotkut päätökset paljastavat vaikutuksensa vasta vuosien päästä.

Pelin voima on sen maailmassa, joka noudattaa aivan omia lainalaisuuksiaan. Länsimaisella 2000-luvun ajattelulla ei pitkälle potki – jos kylään tulee epäilyttävä muukalainen, voi olla hyvinkin syytä pistää hänet päiviltä kyselemättä enempää. Ihmishenki on halpa, mutta kunnia ja perinteet mittaamattoman arvokkaita. Tällaiset yksityiskohdat ja tietynlainen fantastinen realismi tekevät heimon johdattamisesta uskottavaa, ja maailmaan on helppo eläytyä. Syntynyttä tarinaa voi lukea myöhemmin tekstiksi säilöttävästä saagasta.

Valikkoja, valikkoja

Myönnän, etten voi katsoa King of Dragon Passia enää kovin tuorein silmin, sillä sitä on tullut pelattua useampaan otteeseen läpi vuosien. Siksi minulle näyttäytyy pelin suurin ongelma: jossain vaiheessa peli on opettanut niin paljon klaanien oikeanlaisesta etiketistä, säännöistä ja pelin lainalaisuuksista, että yllätyksellisyys häviää ja ”vääriä” mutta mielenkiintoisia ratkaisuja ei enää tule tehtyä. Toisaalta tähän pisteeseen pääseminen vaatii monia läpipeluukertoja ja tekstimassojen lukemista enemmällä ajatuksella kuin keskivertopelissä. Jos pelaajalta menevät koko ajan sekaisin vaikkapa maan jumalatar Ernalda ja lehmäjumalatar Uralda, klaanissa järsitään pian kengänpohjaa.

Mekaniikan osalta peli on kääntynyt iPhonelle hämmästyttävän hyvin. Valikkoja ja alavalikkoja on vain niin paljon, että ruutu tuntuu ajoittain hukkuvan niihin ja pelaaja saa totutella valikkojen jatkuvaan rullaukseen. Pelin hienolle käsin piirretylle taiteelle on kuitenkin annettu sen tarvitsema tila, ja tekstin ja valikot saa nopeasti piiloon hienojen kuvien tieltä. IPhonen kosketusohjaus soveltuu lisäksi hyvin peliin, jossa ei tarvita refleksejä ja jossa grafiikka koostuu vain liikkumattomista piirroksista.

IPhone-haitarilla luonnoton kahdeksan euron hinta herättää tietysti kysymyksiä. Minulta ainoa vastaus tähän on se, että tämä on yksi historian erikoisimmista peliklassikoista, joka oli hintansa arvoinen 12 vuotta sitten – ja on sitä edelleen.

9/10
Lisää luettavaa