Anno domino 2008 on kulta-aikaa kaikille Indy-faneille. Uusi elokuva Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta pyörii teattereissa, LucasArts suunnittelee aiheesta vakavampaa peliä ja sokerina pohjalla on uunituoreita legoja myös videopelien puolella.
Arkkivihollisistaan Indiana on joutunut luopumaan. Elokuvassa ikääntynyt Indy taistelee kylmän sodan hengessä kommunisteja vastaan ja Lego Indiana Jonesissa pahikset ovat tutun näköisiä, mutta natseja ei mainita nimeltä tai kuvituksessa. Kas kun aseita ei ole muutettu kännyköiksi.

Sano ei natseille

Lego Indiana Jones kattaa koko alkuperäisen trilogian eli Kadonneen aarteen metsästäjät, Tuomion temppelin ja Viimeisen ristiretken. Yksittäisen elokuvan osat pitää edetä kronologisesti, mutta muuten voi pelata parhaaksi katsomassaan järjestyksessä. Kaikissa on kuusi osaa, joiden kesto vaihtelee suuresti.
Jokaiseen on puristettu annos lapsenmielistä huumoria, joka iskee mainiosti aikuisenkin nauruhermoon. Dialogia mykillä legoukoilla ei ole lainkaan, lukuun ottamatta äännähdyksiä. Groteskeimmat kohtaukset, kuten ensimmäisen elokuvan loppu, on toteutettu pilke silmäkulmassa ja hyvällä maulla. Epäilemättä uusin elokuva saa vielä oman Lego-versionsa.
Indianan palikoituminen on toteutettu samaan tyyliin kuin menestyksekkäässä Lego Star Warsissa. Erona on se, että edellisessä pääosassa on kovapintainen arkeologi ja jälkimmäisessä mieleltään vahvat jedit. Indiana luottaa vanhaan kunnon ruoskaansa ja nyrkkeihinsä. Lähitaistelussa Indy väistää automaattisesti nyrkiniskuja sekä potkii ja heittää vihollisia karuun tyyliinsä. Ruoskalla voi vetää naisystävän pienelle pusuttelulle, vaikka pippurinen Marion ei siitä pidäkään.
Reikärautoja saa vain tyrmätyiltä nats… siis tuntemattomalta okkultistiselta, kansanmurhaa suunnittelevalta ja nahkatakeista pitävältä yli-ihmisjärjestöltä, kuten tekijätiimi Traveller’s Tales heitä lyhyesti luonnehtii.

Kourallinen kolikoita

Kenttien koluaminen toimii tuttuun tapaan – ratko pulmia, paljasta salaisuuksia, kasaa palikoita ja kerää mahdollisimman paljon legokolikoita. Ne ovat niitä pieniä, jotka lapsena aina hukkuivat sinne jonnekin sängyn alle. Kolikoiden metsästäminen on yllättävän addiktiivista touhua, ja lopulta niitä jahtaa kuin sika limppua. Kentissä on tietty määrä rahaa, jonka kerättyään saa tosiseikkailijan arvonimen. Muutakin löydettävää riittää, sillä kentissä on sekä aarrearkkuja että postilaatikoita.
Useimmat tehtävien pulmat liittyvät tavaroiden löytämiseen, kantamiseen ja korjaamiseen. Lego Star Warsissa jedeillä oli apuna Voima, mutta Indyn luotetuimmat apuvälineet ovat lapio ja jakoavain. Ruoskan avulla pääsee yli kanjonien ja korkeammille tasanteille. Kentistä löytyviä tavaroita voi käyttää aseina ja sillon tällöin pääsee myös hyppäämään kulkuneuvoon, joista ikimuistoisimmat ovat Intian norsut ja Venetsian moottorivene.
Pulmanratkaisu pyörii suurimmaksi osaksi vain tavaroiden liikuttelun ympärillä, mutta on silti paikoin liian vaikeaselkoista ja hyppykohtia hankaloittavat herkät kontrollit. Kuolemasta ei kuitenkaan sakoteta kuin jokusen kolikon verran. Pääpaino on sujuvalla seikkailemisella, joten taistelua on hieman vähemmän kuin Lego Star Warsissa.

Pelkokerroin

Kenttien välillä pidetään lepotauko Barnettin yliopistossa, jossa Indiana toimii professorina. Erikoinen idea, mutta kentistä löytyvät postilaatikot lähetetään yliopistolle, jossa niiden sisällön voi lunastaa itselleen.
Koulun tiloissa voi hankkia keräämillään kolikoilla uusia hahmoja ja luoda erilaisista valmiista palikoista oman luomuksensa. Valmiita hahmoja on yli 60, joista mainittakoon Marion, Belloq, Mola Ram ja Henry Jones vanhempi. Harmi vain, että yliopistolla ei voi aloittaa kärhämää… mutta ei hätää, rasittavaa Marcus Brodya pääsee nuijimaan kentissä.
Pelissä käytetään taitavasti hyödyksi elokuvista tuttuja hahmojen heikkouksia – Indyn tunnettua käärmepelkoa, hänen isänsä rottakammoa ja laulajatar Willien inhoa hämähäkkejä kohtaan. Näissä tilanteissa täytyy vaihtaa hahmoon, joka ei vähistä hätkähdä, kuten Indyn vaahtosammuttimen kokoiseen kumppaniin Short Roundiin.
Jokaisella hahmolla on erikoiskyky, jota käytetään sopivassa tilanteessa. Erikoisin on Willien kirkuminen, joka särkee tehokkaasti lasia. Hahmot eivät ole kuitenkaan rajoittuneita vain valmiisiin kykyihinsä, vaan esimerkiksi kentästä löytyvää lapiota hyödyntämällä myös hienohelma Willie voi kaivaa esiin aarteita.

Wanhan ajan seikkailu

Elokuvien tunnelma on saatu peliin viimeistä piirtoa myöten. Hahmoilla on myös muovisina tutut maneerit ja ikoninen punainen viiva kartalla on ehdoton lataustaukojen aikana. Ympäristöt ovat yksityiskohtaisempia ja animaatio sulavampaa kuin Lego Star Warsissa. Hahmot ovat legomaiseen tapaan korostetun yksinkertaisia, mutta ensimmäistä kertaa silmät on täysin animoitu, mikä tehostaa vitsejä mukavasti. Musiikki on

John Williamsin

taattua laatua.
Traveller’s Tales olisi voinut mennä siitä, missä aita on matalin, vaihdattaa Lego Star Warsin tekstuurit ja pistää päähenkilölle ruoskan käteen. Onneksi he eivät ole joukko palikkoja, vaan konseptia on hiottu ja kehitetty eteenpäin. Paras ominaisuus on kuitenkin edelleen kaksinpeli, jossa toinen pelaaja voi liittyä mukaan peliin missä vaiheessa tahansa. Yksinpeli on hauskaa, mutta kaksin aina kaunihimpi.
Lego Indiana Jones on todellinen koko perheen viihdepakkaus, josta nauttivat kaikki vauvasta vaariin. Trilogian huumoripitoinen tulkinta iskee myös vanhempiin pelaajiin, jotka kokivat Indyn seikkailut jo 1980-luvulla. Natsien poissaolo annettakoon anteeksi.
Nyt on enää taivas rajana – Batmania jo kehitellään, mutta jos kultaisella kasariajalla jatketaan, miten olisi pikkutakkinen Lego Miami Vice tai muskelimasa John J. Rambo?

Vaihtopelaaja

Kirjoittanut [pelaaja_author:14]

Enkeleitä, onko heitä?

Lego Star Wars -pelien kaiken ikäisiin pelaajiin iskenyt kevyt pelattavuus ja hilpeä huumori toimivat loistavasti myös samojen tekijöiden Lego Indiana Jones -pelissä. Kyseessä ei silti ole varsinainen jatko-osa, vaan aivan oma kokonaisuutensa. Niinpä kovin suurta kehitystä ei ole tapahtunut, mutta toisaalta eipä peli sellaista oikein kaipaakaan. Siinä missä Lego Star Warsit olivat elokuvien tavoin enemmän räiskintää ja aluksilla lentelyä, on Lego Indyssä elokuvien henkeä noudattaen enemmän seikkailua, tasoloikintaa ja kevyiden pulmien ratkontaa. Kolme elokuvaa on pilkottu hyvin eri osiin ja pelattavaa sekä keräiltävää riittää taas pitkäksi aikaa. Pelattavuus on edelleen hiottua ja ulkoasu komea. Kyseessä on kaikin tavoin erinomainen peli oikeastaan kaikille. Vanhemmat pelaajat voivat naureskella pelin huumorille ja nuoremmat keskittyä pisteiden keräilyyn ja legoiluun.

7/10
Lisää luettavaa