Tämä arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden syyskuun numerossa 237.
Pysy tuoreimpien arvostelujen tasalla tilaamalla lehti tästä!
Maailmanhistorian lennokas oppimäärä
Monet 90-luvun japanilaispelit on ikuisesti tuomittu jäämään lähinnä kotiyleisön ja innokkaimpien harrastelijoiden koettavaksi, ja pitkään näytti siltä, että yksi tällaisista tapauksista olisi myös Squaren Super Famicom -roolipeli Live A Live. Final Fantasy VI:n ja Chrono Triggerin välissä ilmestynyt teos keräsi omat kulttifaninsa, mutta se jäi vääjäämättä isompien nimien puristuksiin eikä noussut Squaren kannalta huomattavaksi menestykseksi.
Päättyvän kesän myötä Live A Live on nyt kuitenkin tunnetumpi kuin koskaan. Se on kokenut elvytyksen Switch-uusioversiona, joka on rakennettu säilyttämään alkuperäisen kokemuksen uniikki ydin. Samalla sen visuaalista ilmettä on kohennettu Octopath Travellerin ja Triangle Strategyn kuuluisaksi tekemällä HD-2D-tyylillä, joka samaan aikaan sekä modernisoi pelin näyttävästi että säilyttää hienosti sen alkuperäisen 16-bittisen hengen.
Erikoiseksi Live A Liven tekee edelleen se, että yhden suuren seikkailun sijaan se on pikemminkin pelattava novellikokoelma. Koettavaksi tarjotaan seitsemän erilaista ja eri aikakausiin sijoittuvaa tarinaa, jotka onmahdollista kokea haluamassaan järjestyksessä. Kullakin tarinalla on oma uniikki sankarinsa, mutta mikä tärkeintä, ne kaikki nojaavat omiin pelillisiin jippoihinsa. Esimerkiksi villissä lännessä ansoitetaan kylää lähestyvän rosvojoukon yllättämistä varten, kun taas Edo-kauden Japanissa hiippaillaan raskaasti vartioidussa linnoituksessa pyrkimyksenä pelastaa poliittinen vanki.
Tarinat vaihtelevat pituudeltaan, mutta pääsääntöisesti ne kaikki ovat mukavan tiiviitä, parin kolmen tunnin koitoksia. Ne sopivat hyvin läpäistäväksi parilla eri maistelukerralla tai yhdellä isolla hotkaisulla. Itse päädyin pelaamaan yhden tarinan päivässä, minkä jälkeen kiusoittelin itseäni vielä kokeilemalla vähän seuraavan tarinan alkua. Pelaamista on hankala lopettaa pelkkään tarinoiden läpäisyyn, sillä jännittävin osa kokemusta on nähdä, millaisilla tavoilla peli mahtaakaan muuttua seuraavaksi.
Näin 2020-luvulla Live A Liven ei voi sanoa olevan immuuni vanhenemiselle. Vaikka mukaan on saatu runsaasti vaihtelevuutta ja yllätyksellisyyttä, monilta tarinoilta jää kaipaamaan himpun verran enemmän pelillistä syvyyttä. Vaihtelevat mekaniikat ja tavoitteet jäävät monesti pintapuolisiksi, jolloin eri sankareiden koitokset tapaavat tuntua enemmän prototyypeiltä kuin viimeistellyiltä kokonaisuuksilta. Sama tunne vaivaa tarinasta toiseen tuttuna pysyvää vuoropohjaista taistelujärjestelmää, joka käy yksinkertaisuudessaan pidemmän päälle tylsäksi.
Kerronnan saralla tilanne on samanlainen. Vastaan tulee silloin tällöin temppuja, jotka vievät tapahtumia eteenpäin hauskoilla pienillä ideoilla ja pelaajan tekoja kiehtovan hienovaraisesti huomioivilla yllätyksillä. Monista tarinoista tuntuu kuitenkin puuttuvan usein se viimeinen terä, joka jättäisi hahmot koettelemuksineen paremmin mieleen. Tarinoiden läpäisy jättää tästä syystä välillä harmittavan tyhjän olon, jota onneksi saadaan paikattua viimeisten tuntien kohdalla, kun kaikkea koettua aletaan kääriä yhteen loppuhuipennusta varten.
Live A Liven Switch-elvytys on tyylillä toteutettu uusioversio lähes unohdetusta roolipelistä, joka ansaitsee uuden noston parrasvaloihin ajan harmaannuttamista elementeistään huolimatta. Se on yhä hauska ja innostava muistutus siitä, kuinka leikkisiä pelit voivat olla genrerajojensa sisällä. Siksi se on omalla tavallaan edelleen ajankohtainen teos.