Vajaat 20 vuotta sitten amerikkalaisen matemaatikon Richard Garfieldin kehittämä korttipeli synnytti ilmiön, joka elää vielä tänäkin päivänä. Kyseessä on tietenkin keräilykorttipeli Magic: The Gathering. Pelistä on vuosien varrella nähty myös erinäisiä tietokone- ja videopelejä, joista yksi suosituimmista on pari vuotta sitten latauspelinä julkaistu Duels of the Plainswalkers. Nyt se on saanut jatkoa. Duels of the Planeswalkers 2012 sisältää luonnollisesti uusia pelipakkoja, joihin avataan uusia kortteja otteluita voittamalla. Ne sisältävät varsinaisen korttipelin uusimpia kortteja ja niiden mukanaan tuomia kikkoja. Pakkoja on kymmenen erilaista, ja suurin osa niistä on mielenkiintoisia pelata, joskin mukaan mahtuu ainakin yksi, joka joko voittaa tai häivää ottelun alkumetreillä, eikä täten ole pidemmän päälle erityisen kiinnostava. Ensimmäistä peliä arvosteltiin eniten siitä, ettei pakkoja voinut itse juurikaan muokata. Tämä on tietenkin aika selvää, sillä korttipelin tekijä tuskin haluaa antaa pelaajille mahdollisuuden rakennella vapaasti omia pakkojaan ilman, että he joutuisivat ostamaan jatkuvasti lisäkortteja. 2012:ssa annetaan kuitenkin hieman aiempaa enemmän mahdollisuutta pakkojen muokkaukseen, sillä nyt pakoista voi poistaa kortteja vapaasti avattujen lisäkorttien lisäämisen lisäksi. Käyttöliittymää on hiottu toimivampaan ja selkeämpään suuntaan, mutta muutoin peli rullaa entiseen tapaan. Valitettavasti se tarkoittaa myös ärsyttävän pitkiä lataustaukoja otteluiden alussa ja lopussa. Moninpelimuotoihin on vakiinnutettu neljä vastaan neljä eli kaksipäinen peikko sekä uutena yhteispelimuotona Archenemy, jossa kolme pelaajaa taistelee yhdessä erityisellä juonilisäpakalla varustettua tekoälyn ohjaamaa archenemya vastaan. Pelimuoto on sisällytetty myös yksinpelikampanjaan. Lisäplussaa tulee myös aiempaa huomattavasti suuremmasta määrästä pulmahaasteita, jotka on nyt ripoteltu yksinpelikampanjan sekaan. Duels of the Plainswalkers 2012 on pätevä paketti monipuolista taktista korttipeliä, joka sisältää tarpeeksi uutta aiempaan peliin nähden, jotta sen hankkiminen on mielekästä. Uusille pelaajille se on hyvä tapa tutustua korttipeliin, ja kaltaisilleni vanhoille lapunhakkaajille se on uusi mahdollisuus palata pelin pariin ilman, että joutuu laittamaan lapioittain rahaa varsinaiseen pahviin – ellei Magic-kärpänen sitten pelin myötä puraise niin paljon, että lankeaa uudelleen.
8/10