Maneater / Arvostelut / pelaaja.fi

Maneater

16.07.2020 // Kirjoittanut: Jaakko Herranen
0

Megahaina kohti ravintoketjun huippua

Yhdysvaltalainen pelitalo Tripwire Interactive ei mene siitä kuuluisasta kohdasta, missä aita on matalin. Pelaajansa hain ohjaimiin heittäviä toimintaseikkailuja ei nimittäin ole järin monta nähty vuosien varrella. Tässä sellainen kuitenkin on, eikä Maneater ole lopulta lainkaan pöllömpi kokemus.

Hassunhauskan tarinan kehyksenä toimii pahamaineisen hainmetsästäjä Scaly Peten ympärillä pyörivä Maneater-luontoreality, jonka kiistattomaan pääroolin kohoaa kuitenkin heti alkumetreillä pelaajan ohjastama hainpoikanen. Hainmetsästäjille kostoa vannova merenasukki ei voi aluksi syödä paljon pikkukaloja suurempia otuksia, mutta onneksi eteneminen eskaloituu sukkelaan eeppisiksi taisteluiksi krokotiilejä, tappajavalaita ja jopa valtavia kaskelotteja vastaan.

Maneater -arvostelu

Koska hain elinpiiriä julmasti runteleva ihminen on tässä tarinassa se selkein pahis, myös kaksijalkaisia on täysin luvallista käydä napsimassa parempaan talteen uimarannoilta, veneiden kansilta ja paikoitellen jopa kuivalta maalta. On muuten palkitsevaa nähdä täysin tekoälyttä rannalla kirmailevien ihmisjunttien säntäilevän karkuun yllättäen kuivalle maalle ponnahtavaa tappokonetta.

Juonentapainen ei toki tarjoa elämää suurempaa roolipelielämystä, mutta kyllähän moinen menee hyvästä tekosyystä kaikenlaisille vedellisille sivuaktiviteeteille. Sen lisäksi, että uusiin kykyihin vaadittavia resursseja haalitaan teurastamalla muita vesiasukkeja, Maneaterin avoimehko maailma tarjoaa monenlaista, joskin pidemmän päälle harmittavan yksitoikkoista puuhasteltavaa. ”Syö kymmenen kissakalaa” -tyyliset sivutehtävät ovat tylsyydessään nolon mielikuvituksettomia, mutta arkkujen ja merenpohjaan päätyneiden nähtävyyksien bongaileminen on sen sijaan yllättävänkin koukuttavaa.

Perfektionistia ahdistava sisältöähky tosin valtaa välillä mielen, sillä maailmankartta on ripoteltu täyteen erilaisia tutkimisen arvoisia kuvakkeita. Tyhjänpäiväiseltä vaikuttava puuhastelu on ainakin välillä jopa vaivan arvoista, sillä onnistuin bongaamaan meren pohjasta muun muassa Sukuvika-sarjan legendaarisen banaanikojun ja Paavo Pesusienen ananaskodin. Näitä enemmän tai vähemmän nokkelia populaarikulttuuriviittauksia viljellään muutoinkin aivan jatkuvalla sarjatulella, välillä jopa kyllästymiseen saakka.

Maneater -arvostelu

Maneaterin merellinen miljöö ei onnistu oikein säväyttämään visuaalisesti, vaikka yritystä kyllä paikoitellen onkin. Maisemat vaihtelevat tehtaiden tuhoamista suoplänteistä rikkaiden porvarien kansoittamiin satama-alueisiin. Avoimen maailman illuusiota rikotaan alueiden väliin taktisesti asetelluilla silloilla, viemäriputkilla ja muilla esteillä. Sillä luonnollisesti estetään koko alueen liian aikainen koluaminen sekä piilotetaan kohtuullisen onnistuneesti mahdollinen latausruutujen tuijottelu. Niin ihmishahmot kuin merenelävätkin ovat todella yksinkertaisia ja kankeasti animoituja, mikä toisaalta sopii mainiosti Maneaterin b-elokuvamaiseen rosoisuuteen.

Maneater on sympaattinen kevytropellus, joka ei mullista maailmaa millään osa-alueella – eikä ole tarviskaan. Hassunhauska aihepiiri on kuitenkin se, joka erottaa seikkailun edukseen harmaasta pelimassasta. Samasta syystä viihdyin hain ohjaimissa kevyesti parinkymmenen tunnin ajan ja keräilin lähes kaiken ympäristöön ripotellun sälän. Oi kunpa vielä joku kaivaisi kaikkien näiden vuosien jälkeen naftaliinista vanhan kunnon Ecco-delfiinin!

6/10

Kehittäjä: 
Tripwire Interactive
Julkaisija: 
Deep Silver
Peligenre: 
Toiminta, Seikkailu
Julkaisualustat: 
Microsoft Xbox One, Nintendo Switch, Sony PlayStation 4, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-18
Pegi-merkinnät: 
Väkivalta

Nostoja