Ensi kesä on penkkiurheilijoiden kulta-aikaa. Urheiluhullujen herkkukesän aloittavat kesäkuussa pelattavat jalkapallon EM-kilpailut, ja huuman päättävät elokuussa alkavat Pekingin olympialaiset.
Ensimmäisen kosketuksen olympiavuoteen ottavat pelimaailman kestosuosikit Mario ja Sonic, jotka kilpailevat tällä kertaa perinteisten urheilulajien parissa. Koluttavana on 24 lajin valikoima perinteisistä yleisurheilulajeista uintiin, voimisteluun, miekkailuun ja jousiammuntaan.
Kuten nimestä selviää, pelissä nähdään hahmoja sekä Nintendon että Segan menestyssarjoista. 16 hahmon joukossa ovat muun muassa Mario ja Luigi sekä heidän ilkeät kaksoisveljensä, Bowser, Sonic ja tohtori Eggman. Jokaisella hahmolla on vahvat ja heikot osa-alueensa, vaikka erot ovat marginaalisia. Esimerkiksi Sonic on todella ketterä, kun taas Bowser menestyy voimakkuudellaan ja kestävyydellään.
Vanhana Track & Field -fanina huomaa nopeasti, että loistavan pelisarjan vakiinnuttamat yleisurheilupelien perusperiaatteet ovat tallella. Nyt vauhtia kerätään heiluttelemalla wiimotea ja nunchukia mahdollisimman rivakasti. Idea on siis loppujen lopuksi sama.
Juoksulajit, joista ovat mukana 100 ja 400 metrin matkat sekä muutama aita- ja viestijuoksulaji, ovat idealtaan yksinkertaisia. Reaktiolähdön jälkeen vispataan hullun lailla, kunnes yritetään heittäytyä maaliviivalla oikealla näppäinyhdistelmällä. Touhu käy nopeasti yksitoikkoiseksi.
Ohjaukseltaan melko yksinkertaisesta lajivalikoimasta löytyy kuitenkin muutama valopilkku. Näistä paras esimerkki on jousiammunta, jossa Wiin innovatiivista ohjausta pääsee hyödyntämään toden teolla. Liikkeentunnistus on luotu juuri tällaisia lajeja varten. Tiettyä urheilulajia mallintavan pelin pelaaminen on palkitsevinta silloin, kun suoritukset tehdään lajiin kuuluvilla asennoilla ja liikkeillä.
Missä on verkkopeli?
Yksittäisten lajien lisäksi pelaaja voi ottaa osaa useista lajeista koostuviin kilpailuihin. Pelistä löytyy myös hauska haastemuoto, jossa jokainen hahmo joutuu koville lempilajeissaan. Esimerkiksi yhdessä Bowserin haasteista on heitettävä moukari tietyn metrimäärän sisälle. Eräässä haasteessa on puolestaan peitottava hypernopea Sonic 100 metrin juoksussa.
On selvää, että pelistä löytyy myös moninpelimahdollisuus. Moninpeliin ei onneksi tarvita neljää ohjainparia, vaan riittää, että pelaajilla on omat wiimotet. Nunchukin vaatimat lajit ovat poikkeuksetta yksilölajeja, joissa pelaajat tekevät suorituksensa vuorollaan.
Kun Wii saapui markkinoille, Nintendo hehkutti, että konsoli on ympäri vuorokauden yhteydessä Internetiin. Verkko-ominaisuudet ovat jääneet kuitenkin toistaiseksi taka-alalle, eikä niillä ole suurta roolia tässäkään pelissä. Pelaajat pystyvät ottamaan toisistaan mittaa verkon kautta ainoastaan tuloslistojen avulla.
Mario & Sonic at the Olympic Games on valitettavasti liian suppea paketti. Peli on kauttaaltaan melko helppo, eikä sen ohjaustapa säväytä kuin muutamassa lajissa. Peli jää verkkopelin puuttumisen ja hieman tökerön teknisen toteutuksensa takia helposti pölyttymään hyllyyn. Se soveltuu vaikeustasonsa vuoksi lähinnä nuoremmille pelaajille. Urheilu- ja partypelien rintamalla on paljon houkuttelevimpiakin vaihtoehtoja.