Supersankarit uudelleenarviossa
Diablomainen verkkopeli Marvel Heroes paljastui vajaa vuosi sitten julkaisussaan kovista ennakko-odotuksista huolimatta vialliseksi peliksi (Pelaaja 131, 4/10). Julkaisunsa jälkeen se on kuitenkin kehittynyt harppauksittain ja onnistunut korjaamaan valtaosan alkuperäisistä ongelmistaan. Niinpä on aika arvioida peli uudelleen.
Marvel Heroesissa oli ilmestyessään paljon puutteita, vaikka sen takana olikin Diablo II:n pääsuunnittelija David Brevik. Aluksi siinä oli liian vähän sisältöä ja pelihahmot olivat täysin epätasapainoisia sekä uusien hahmojen hinnat järkyttävän kalliita. Kaiken päälle peli oli myös teknisesti epävakaa ja hidas. Kaikesta tästä huolimatta se keräsi uskollisen pelaajakunnan, jonka tuella tekijät saivat aikaa korjata pelin viat ja lisätä samalla myös tasaiseen tahtiin uutta sisältöä.
Alun perin ensimmäisen sankarinsa sai valita niukasta kokoelmasta b-luokan hahmoja, minkä vuoksi pelin alkukentät olivat klooneja pullollaan. Uusia ja kiinnostavampia sankareita sai ostettua pelin kaupasta useamman kympin hintalapulla varustettuna, ja vaikka teoriassa niitä saattoi saada myös pelaamalla, oli todennäköisyys tähän naurettavan pieni. Nyt pelin alussa on tarjolla paljon laajempi ja kiinnostavampi hahmokaarti, ja pelaamisen voi aloittaa vaikkapa Kapteeni Amerikalla, Liekillä tai Tuomarilla.
Tärkeämpää on se, että uusia hahmoja – jotka vastaavat normaalipelien hahmoluokkia – voi nyt oikeasti ansaita pelkällä pelaamisella. Hahmoja voi ostaa eternity splinter -nimisellä valuutalla, jota tippuu vihollisilta tasaiseen tahtiin pelaamisen aikana. Uudet hahmot toki maksavat useampia satoja kappaleelta, mutta jos luottaa onneensa, satunnaisen uuden sankarin saa jo alle kahdellasadalla splinterillä eli noin 30 tunnin pelaamisella. Sankarivalikoimakin kasvaa noin yhdellä uudella hahmolla kuukaudessa, ja julkaisun jälkeen peliin on lisätty tunnettuja hahmoja, kuten Aaveajaja ja Emma Frost, Squirrel Girlin tapaisia kulttihahmoja sekä pelattavia superkonnia, joista ensimmäinen oli Loki. Ja lisää on tulossa.
Alun epätasapainosta sankareiden voimissa ja pelattavuudessa on päästy eroon, joten kaikki hahmot ovat myös pelikelpoisia ja mielenkiintoisia. Oma lukunsa ovat hahmojen uudet liikkumisvoimat, sillä mitäpä olisi supersankaripeli ilman mahdollisuutta lentää tai liikkua muutoin sankareille ominaisella tavalla. Myös pelaajien välinen taistelu on lisätty vapaasti testattavaksi, joskin se on edelleen varsin keskeneräinen.
Yksi syy pelin selviytymiseen ankeasta alusta huolimatta on fanipalvelu. Tekijät tietävät, mistä naruista supersankaripelissä kannattaa vetää, mikä näkyy etenkin hahmojen voimissa, asuissa, ääninäyttelyssä ja dialogissa. Vaihtoehtoiset asut ovatkin pelin tärkein rahanansaintakeino lisäsäilytystilan ohella, sillä asuja on lähes mahdoton saada muutoin kuin ostamalla kaupasta. Hinnat ovat kuitenkin järkevämpiä kuin alussa, ja kalleimpia ovat niin sanotut Enhanced-asut, jotka ulkonäön lisäksi sisältävät kokonaan uuden ääninäyttelyn ja dialogin. Tällaisia ovat muun muassa viehkeä Lady Loki -versio Thorin velipuolesta ja hevoskyborgi Beta Ray Bill – muunnelma itse ukkosen jumalasta.
Myös pelattavaa ja hahmojen varusteiden kehittämistä on tuntuvasti enemmän. Uusia vihollistyyppejä löytyy kautta linjan, ja tarina jatkuu Tohtori Doomin kukistamisen jälkeen uusissa maisemissa Norjan kautta Asgardissa, jossa tarkoituksena on pysäyttää Lokin juonet. Niin sanottua loppupeliä on puolestaan laajennettu uusien esinetyyppien avulla, joiden hankkimista varten suoritetaan erilaisia haastetehtäviä. Uusiin varusteisiin kuuluvat muun muassa reliikit, hahmojen yksilölliset ja legendaariset esineet sekä viimeisimpänä uutuutena riimuilla muokattavat uru-esineet.
Moni ilmaispeli olisi Marvel Heroesin kaltaisen alun jälkeen vaipunut jo unholaan, mutta sen verran se onnistui jo alussa aihepiirinsä hyödyntämisessä, että se sai aikaa korjata ongelmansa – ja onneksi tekijät osasivat aikansa hyödyntää. Jos siis Marvelin supersankarit ja toimintaroolipelit kiinnostavat, on aika kaivaa trikoot ja viitta kaappista ja antaa pelille uusi mahdollisuus.