Pelko pois – Bioware teki sen taas. Kauan ja suurella hartaudella odotettu science fiction -roolipeli Mass Effect lunastaa kaikki siihen kohdistuneet odotukset paremmin kuin mallikkaasti. Se tarjoaa uskomattoman mukaansatempaavan, viihdyttävän ja älykkään pelikokemuksen, joka pitää otteessaan vielä kauan pelin ensimmäisen läpipeluukerran jälkeenkin. Komentaja Shepard toki kompuroi paikoitellen eeppisen avaruusseikkailunsa aikana, mutta muutaman hiomattoman reunan antaa anteeksi muuten kertakaikkisen upean kokemuksen edessä. Itse asiassa kaikki pelin virheistä ovat puhtaasti kosmeettisia, ja ne unohtuvat heti, kun juonivyyhti alkaa purkautua ja tarina kuljettaa pelaajan mukanaan kaukaisille linnunradoille ja planeetoille. Mass Effect on paraatiesimerkki pelistä, jonka ei edes tarvitse yrittää olla täydellinen, Se on yksinkertaisesti niin hyvä, että pelaajan on helppo sivuttaa kaikki mahdolliset kauneusvirheet ja ajoittaiset pienet kömpelyydet. Biowaren peleissä on ennenkin ollut sokeita pisteitä, kuten väsyttävän massiiviset röykkiöt dialogia, paikoitellen kankeasti käyttäytyvä tekoäly ja turhauttava edestakaisin ramppaaminen, jota esiintyy erityisesti pääjuonesta täysin irrallisissa sivutehtävissä. Mikään vioista ei kuitenkaan loppujen lopuksi haittaa pelikokemusta, koska keskustelut ovat lähes poikkeuksetta ajatuksella kirjoitettuja, viholliset sekä omat ryhmän jäsenet pääsevät aika ajoin yllättämään positiivisesti ja maailman eri kolkissa seikkaileminen on aina sekä tapahtumarikasta että jännittävää. Panostus näkyy niin pienissä yksityiskohdissa kuin suurissa linjauksissa. Ensimmäinen Star Wars: Knights of the Old Republic edusti vielä perinteistä vuoropohjaista ja raskaasti hahmojen kehitykseen sidottua konsoliroolipelaamista. Parin vuoden takainen Jade Empire taas kulki toimintapainotteisemmalla linjalla, jota noudattaa myös Biowaren uusin nimike. Samalla se antaa pelaajalle entistä enemmän vapauksia päättää, millä asenteella ja keinoilla tarinaan ja sen päähenkilöihin suhtautuu.
Sanan säilällä…
Varsinainen tarina käynnistyy yllättävän ripeästi, vaikka hyvän tarinankerronnan lakien mukaisesti useiden keskenään risteilevien juonikuvioiden paljastamista säännöstellään ahkerasti. Komentaja Shepard on mukana rutiinitehtävällä, joka paikan päällä osoittautuukin luultua monimutkaisemmaksi. Siihen liittyy laaja salaliitto, ja loppujen lopuksi se määrää koko universumin kaikkien rotujen kohtalon. Ihmiset eivät oikeastaan ole edes tapahtumien keskipisteessä, vaan äkkipikaiselta ja ajattelemattomalta lajiltamme pimitetään tarkoituksenmukaisesti ja järjestelmällisesti tietoja. Mass Effect on ajatuksella kirjoitettu, ja sen tarina koukuttaa varmasti kenet tahansa Battlestar Galactican ja Babylon 5:n ystävän. Yhteistä näille kaikille on ennen muuta se, että ruudinkatkuista toimintaa taustoitetaan poliittisella kähminnällä, menneisyyden hämärään kadonneilla ulkoavaruuden roduilla ja laitteilla sekä jonkinlaisella yliluonnollisella tai maagisella vireellä. Kaikki osat sekoittuvat yhdeksi, uskottavaksi ja ennen kaikkea äärimmäisen mielenkiintoiseksi sillisalaatiksi. Biowaren pelissä jopa lähes poikkeuksetta mustavalkoisena nähty petturuus saa lukuisia harmaan sävyjä. Samalla pelaaja sekaantuu tapahtumiin, jotka väistämättä saavat ajattelemaan omien toimien oikeutuksia. Tehtävien suorittamisen ja pelihahmojen toiminnan keskipisteessä on tuttuun tapaan keskusteleminen. Julkisuuden valokeilaan ennen pelin varsinaista julkaisua nostettu uudenlainen dialogisysteemi ei lyhyen kokeilun perusteella vaikuta aivan yhtä käänteentekevältä kuin pelintekijät antoivat ymmärtää. Se on silti selvä parannus. Tällä kertaa pelaaja ei valitse sanatarkasti riveille aukikirjoitettuja vuorosanoja, vaan dialogipuusta löytyy suuntaa antava tiivistelmä. Pelaaja valitsee erilaisten äänenpainojen ja sävyjen väliltä, minkä jälkeen annetaan pelihahmon itse vastata. Ratkaisu toimii erinomaisesti ja pitää keskustelemisen mielenkiintoisena. Shepardin kykyjen mukaan valikkoon avautuu myös ylipuhumisen ja uhkailun mahdollistavia vaihtoehtoja. Erilaiset vaihtoehdot myös toimivat eri tavalla. Esimerkiksi Pelaajan toimituksessa toiset päätyivät juttelemaan televisiohaastattelussa niitä näitä, kun toiset latasivat nyrkillä suoraan päin haastattelijaa. Sama hiottu ja välillä yllättäviäkin vapauksia salliva tunnelma vallitsee muussakin hahmojen välisessä vuorovaikutuksessa. Oman pelihahmon luonnin aikana joutuu vastailemaan lyhyesti muutamaan tämän menneisyyttä koskevaan kysymykseen. Eri vaihtoehdot myös näkyvät ja tuntuvat pelissä myöhemmin, kun Shepardin sekä hänen lähipiirinsä välillä syntyy romantiikkaa, konflikteja ja muita suuria tunteita. Lukuisat pienet yksityiskohdat ovat selvästi enemmän kuin vain osiensa summa, ja juuri tämä tekee Mass Effectin maailmasta hämmästyttävän uskottavan ja elävän.
… tai aseen voimalla
Mass Effect on aiempia Biowaren pelejä enemmän kallellaan suoraan toimintaan. Lähtökohta muistuttaa etäisesti Jade Empireä, jossa kamppailut käytiin niin ikään tosiaikaisesti ja pelihahmojen erilaisia hyökkäys- ja puolustustaitoja kehitettiin kokemuspisteiden avulla. Taisteluissa kuitenkin pärjäsi hieman liian hyvin vain muutamalla valmiiksi opetellulla liikkeiden ketjutuksella. Mass Effect näyttää kuitenkin vain päällisin puolin kolmannesta persoonasta kuvatulta toimintapeliltä, sillä sen ydin on silkkaa roolipelaamista. Erilaisia vihollisia vastaan on käytettävä erilaisia metkuja, ja tulitaisteluissa kannattaa ampua kulman takaa suojasta käsin kuin Gears of Warissa konsanaan. Kolmihenkisen loittoryhmän yhteistyön merkitys korostuu erityisesti taistelutilanteissa, varsinkin kun joku Shepardin mukana kulkevista hahmoista kehittää biotics-taitojaan. Nämä taidot perustuvat eräänlaiseen voimaan, jota käyttämällä voi esimerkiksi liikutella ja nostaa esineitä ilmaan tai lisätä hetkellisesti suojakenttien tehoa. Vaikka omien ryhmäläisten tekoäly ei olekaan aivan partaveitsen terävää, hoitaa se tehtävänsä varsin sujuvasti. Samaa sen sijaan ei voi sanoa rivivihollisista, jotka tuntuvat paikoitellen jääneen kultaisen 1980-luvun tekoälyjen tasolle. Useammin kuin kerran riitti, että vain pysyi poissa Geth-koneiden tai muiden pahisten välittömästä näkökentästä ja ampui palikkana seisoskelevan vihulaisen nurkan takaa kurkkimalla. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että Mass Effectissä kyllä riittää alussa mainitsemiani kauneusvirheitä. Tekstuurit laahaavat paikoitellen pahasti perässä, ja ruudunpäivitys takkuilee valitettavan usein. Kentän lataus saattaa käynnistyä toiminnan tiimellyksessä, kamera heittelehtii välillä minne sattuu ja dialogeissa animaatio ei aina pysy puhutun sanan perässä. Paljon kuitenkin pelistä kertoo pelkästään se, että olen koska tahansa valmis antamaan kaiken tämän anteeksi pelkästään häikäisevän hienon kokemuksen ja loppuun asti mielenkiintoisena säilyvän tarinan vuoksi. Lisäaika tuskin olisi kitkenyt kaikkia vikoja, jotka kuitenkaan eivät syö pelikokemuksen syvyyttä tai haittaa maailmaan eläytymistä paljon. Biowaren uusi peli ei lopulta eroa sen aikaisemmista nimikkeistä niin paljon kuin jossain vaiheessa uumoiltiin. Kehityksen suunta on kuitenkin täysin oikea, ja Mass Effect sovittaa hienosti yhteen perinteisen konsoliroolipelaamisen ja toimintapohjaisen sisällön. Se kuuluu ehdottomasti jokaisen Vanhan tasavallan konkarin pelihyllyyn ja edustaa myös hyvää ensimmäistä kosketuspintaa roolipelejä vielä vieroksuville.
Vaihtopelaaja
Kirjoittanut [pelaaja_author:7]
Toinen Mielipide
Arvostan BioWarea, mutta sen aikaisemmat roolipelit, kuten Knights of the Old Republic ja Jade Empire, eivät iskeneet. Aivan liian monimutkaisia meikäläiselle. Mass Effect kiinnostaa sen uskomattoman upean scifi-meiningin vuoksi, joten annoin pelille mahdollisuuden. Mass Effectin kuvasuunnittelu on häikäisevän upeaa, ja vaikka peli lainaakin kaikilta tuntemiltamme scifi-sarjoilta, BioWaren universumi tuntuu silti omalta ja originaalilta. Kokonaisuus on kuitenkin hiomaton timantti. Se, että kyseessä on roolipeli, ei voi olla tekosyynä kömpelölle taistelujärjestelmälle, vaikka Miika ja Janne ovatkin ihan eri mieltä. Pelissä on sen verran tulitaisteluja, että homman pitäisi toimia paremmin. Suojaan meneminen on epämääräistä, ja taisteluissa on vaikea tulkita, kuinka paljon iskua Shepard ottaa, kunnes on liian myöhäistä. Kuolin ties kuinka monta kertaa, ennen kuin edes ehdin tajuta, mitä tapahtui. Omat kaverit tuntuvat täysin avuttomilta, sillä yleensä he kuolevat heti ensimmäisten joukossa. Ja kuinka checkpointit voi sijoittaa näin huonosti? Ei, en halua ajaa taas koko planeetan halki, jalkautua, taistella tietä vihollistukikohtaan ja aloittaa kohtausta täysin alusta, kun kuolema tulee. Tallennusjärjestelmän olisi pitänyt olla parempi. Kaltaisilleni roolipelinoviiseille pelissä on pelottavan paljon säädettävää, vaikka suurimman osan asioista voikin automatisoida. Siitä saa kuitenkin huonon omatunnon, koska ei käytä yhtä pelin tärkeimmistä osa-alueista eli hahmojen varustelua ja kehitystä. Sitä säätämistä on vain niin pirusti. Tekninen hiomattomuus ei kuitenkaan muuta sitä seikkaa, että Mass Effect on fantastinen peli scifi-faneille ja upea saavutus pelien tarinankerronnassa.
Vaihtopelaaja
Kirjoittanut [pelaaja_author:6]
Toinen mielipide
Vaikka Mass Effectissä näkyvät tekniset ongelmat selkeästi pahemmin kuin esimerkiksi BioShockissa, huomasin pitäväni Biowaren eepoksesta enemmän kuin vuoden muista Xbox-suuruuksista. Yksi syy siihen on Huttusen mainitsema roolipeliriemu, mutta vaakakupissa painaa myös pelin käsikirjoitus. Mass Effect on science fiction -fanille harvinaista herkkua, sillä tällaista tieteistarinaa ei valtavirran peleissä ole juuri nähty. Knights of the Old Republic -sarjankin pelit mukailivat Tähtien sodan lasermiekkasatuja, kun taas Mass Effect kertoo tarinansa kovemman science fictionin keinoin. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pelin Codex-tietokannassa on pitkät ja tarkat puolitieteelliset selitykset siitä, miten pelimaailman tekniikka toimii. Tarkkaan mietitty pelimaailma tuntuu elävältä ja aidolta. Vaikka peli on myös edelleen selkeästi avaruusoopperaa, tieteiskirjallisuutta harrastavat pelaajat näkevät pelissä vaikutteita esimerkiksi Alastair Reynoldsin ja
Vaihtopelaaja
Kirjoittanut [pelaaja_author:14]
Toinen mielipide
Yleisesti ottaen roolipeleiksi itseään väittävät tietokone- ja konsolipelit eivät ole roolipelejä. Yleensä ne ovat toiminnallisia seikkailupelejä, joissa pelaaja ei voi omaksua roolia tai vaikuttaa omilla päätöksillään merkittävästi pelin kulkuun tai sen tapahtumiin. Mass Effect on poikkeus. Se tarjoaa pelaajalle mahdollisuuden näytellä pääosaa television tieteissarjojen kaltaisissa kulisseissa tavalla, jota ei ennen ole nähty. Uuden keskustelusysteemin ansiosta pelihahmo puhuu nyt repliikkinsä ääneen, mikä syventää roolipelaamista entisestään. Komentaja Shepard ei ole pelkkä äänetön ja persoonaton nukke, jota pelaaja ohjaa, vaan oikea hahmo, joka keskustelee muiden pelimaailman virtuaalinäyttelijöiden kanssa ja vaikuttaa niihin. Äärimmäisen hyvin kirjoitettua dialogia jaksaa kuunnella, ja tilanteiden ratkominen eri tavoilla antaa keskusteltavaa muiden peliä pelaavien kavereiden kanssa. Pelin heikoin lenkki on tekninen toteutus, joka on ennenkin ollut ongelma BioWarelle. Pienet puutteet eivät kuitenkaan missään vaiheessa pilaa pelikokemusta tai sen tunnelmaa. Taistelu nojaa myös vahvasti hahmojen esineiden ja kykyjen varaan, vaikka se vaikuttaakin toiminnalliselta tosiaikaisuuden vuoksi. Niin tai näin, kyseessä on mielestäni yksi parhaista roolipeleistä vuosiin. Mass Effect on jokaisen scifinörtin unelmapeli.