Metal Gear Solid: Portable Ops / Arvostelut / pelaaja.fi

Metal Gear Solid: Portable Ops

28.02.2007 // Kirjoittanut: Miika Huttunen
45

Metal Gear -sarjan isälle Hideo Kojimalle ja hänen tiimilleen pitää nostaa hattua, että he eivät ole sortuneet tekemään PSP:lle mitään puolivillaisia käännöksiä PlayStationin suosituimpiin ja tunnetuimpiin lukeutuvasta pelisarjasta. Kaksi aiempaa PSP:n Metal Gear -peliä, Acid 1 ja 2, olivat kumpikin teemallisesti sarjan aitoja pelejä, joskin lajityyppinä oli eräänlainen keräilykorttipeli. Nyt PSP saa lopulta ihka oman ”oikean” Metal Gead Solid -sarjan pelin, eikä laatu petä tälläkään kertaa.

Takaisin töihin

Portable Ops on tarinallisesti suoraa jatkoa PS2:n MGS 3:lle. Vuosi on 1970. Supersotilas ja FOX-erikoisyksikön ex-kommando Snake on tällä kertaa Etelä-Amerikassa, jossa hän on jäänyt vangiksi Neuvostoliiton salaisessa ohjustukikohdassa. FOX-yksikkö on kaapannut tukikohdassa vallan ja junailee omia suunnitelmiaan USA:n ja Neuvostoliiton päänmenoksi. Snaken pelastaa sarjan faneille tuttu mies, nuori vihreä baretti nimeltä Roy Campbell. Yhdessä he alkavat selvittää, mitä tukikohdassa tapahtuu ja mitä kapinallinen FOX oikein aikoo.

Metal Gear -faneille peli on pakko-ostos jo pelkästään tarinansa ansiosta. Se sisältää tavalliseen tapaan paljon yllättäviä käänteitä ja muun muassa lojaaliutta käsittelevää filosofointia. Tarina myös täydentää useita kohtia Metal Gear -peliuniversumin historiassa. Pelin aikana pohjustetaan monet tapahtumat ja henkilöt, jotka esiintyvät myöhäisempään aikaan sijoittuvissa sarjan peleissä. On syytä muistaa, että sympaattisen oloinen Snake muuttuu lopulta alkuperäisten pelien pahikseksi Big Bossiksi.

Tarina ei kuitenkaan puske pelaamisen tielle, kuten isompien konsolien versioissa on saattanut käydä. Elokuvamaisten välianimaatioiden sijaan peli käyttää tapahtumien kertomiseen MGS-sarjakuvan kuvittaneen Ashley Woodin tyylikkäitä animoituja sarjakuvaruutuja.

Portable Ops ei ole mikään sivutuotanto, vaan alusta loppuun laadukkaasti tehty kokonaisuus. Sen laatu ei pelkästään näy, vaan myös kuuluu. Äänimaailma ja -näyttely ovat kautta linjan laadukasta, ja Snaken äänenä murahtelee jälleen vakioääni David Hayter. Ulkoisesti peli muistuttaa etenkin hahmojen kohdalla täysin pelikonsolien versioita, joskin ympäristöt ovat välillä vähän liian paljaita.

Tiimityötä

Portable Ops ei kuitenkaan ole samanlainen kuin aiemmat MGS-pelit. Tällä kertaa pelaaja ei ohjaa pelkkää Snakea, vaan hänen on värvättävä avukseen pieni armeija muita sotilaita ja tukijoukkoja. Nyt ei toimita yksin, vaan yksikkönä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tehtävien aikana pelaaja voi tainnuttaa vihollishahmoja ja raahata heidät liikkuvana tukikohtana toimivaan rekkaan kentän laidalle. Tehtävien välillä Snake suostuttelee kaapattuja sotilaita automaattisesti puolelleen karismallaan ja maineellaan, minkä jälkeen ne liittyvät hänen joukkoihinsa. Uusia sotilaita saa myös muilla keinoilla, mutta niistä lisää sivulaatikossa.

Mihin näitä muita sotilaita sitten tarvitaan? Pelin tehtävärakenne ei enää ole lineaarinen. Portable Opsissa toimitaan kartalla, jolta valitaan paikka jonne lähdetään hiippailemaan. Kun miehiä lähetetään tiedustelemaan alueille, saadaan tietoa tarinalle tärkeistä asioista, joita voi sitten lähteä suorittamaan tai hakemaan. Sotilaita voi myös laittaa lääkintäjoukkoihin palauttamaan joukkojen kuntoa tai varustepuolelle tekemään uusia varusteita.

Itse tehtävät ovat lyhyitä ja melko suoraviivaisia, kuten käsikonsolipelille sopiikin, mutta poikkeuksiakin löytyy.

Kentällä

Miehistöä voi myös ottaa mukaan tehtäviin. Kentällä ohjataan yhtä sotilasta kerrallaan muiden pysyessä piilossa – kuinka muutenkaan – pahvilaatikoiden alla. Miestä voi vaihtaa aina halutessaan.

Toimintaosuus on suoraan isompien konsoleiden peleistä otettu hiippailuineen, taisteluineen ja takaa-ajoineen. Snake ja muut sotilaat osaavat kaikki samat temput kuin ennenkin, kuten esimerkiksi lähitaisteluotteet, ryömimisen, roikkumisen, kaappeihin piiloutumisen ja seinää vasten painautumisen. Miesten peruskyvyissäkin on tosin eroja, minkä lisäksi useimmilla sotilailla on jonkin tietyn alueen erikoiskyky. Lisäksi oikeanlaisen asun omaavat sotilaat voivat kuljeksia huomaamatta muiden samannäköisten joukkojen alueella.

Erikoismaininnan ansaitsevat erilaiset pomovastustajat, jotka ovat tavallaan yksi pelisarjan tavaramerkeistä. Monet ovat jopa kehuneet Portable Opsin päävastustajien olevan sarjan parhaimmistoa. Pelissä ne joka tapauksessa ovat kovia pähkinöitä purtavaksi.

Pientä miinusta toimintaosuuksissa pitää antaa kamerasta. Vaikka kuvakulma on vapaasti liikuteltavissa, se on yleensä liian lähellä riittävän hyvän näkymän saamiseksi. Muutoinkin ohjaus on sen verran monimutkainen kokonaisuus, että se vaatii totuttelua.

Täyspakkaus

Portable Ops olisi loistava peli jo tällaisenaan, mutta mukana on vielä erittäin monipuolinen moninpeli. Perustappomatsaus onnistuu viiden kaverin kanssa yhdellä pelilevyllä Game Sharen kautta, ja oman yksinpelitiimin kovuutta voi testata verkossa ja lähiverkossa viiden muun pelaajan kanssa tappomatseissa, tiimitappomatseissa ja lipunryöstössä.

Omituisempi verkkopelimuoto on Cyber-Survival, jossa pelaaja luo sotilaistaan iskujoukon ja lähettää sen verkkoon sotimaan muiden pelaajien vastaavia ryhmiä vastaan. Joukot raportoivat ”takaisin tullessaan” menestyksestään tai tappioistaan. Taisteluihin ei muutoin voi itse vaikuttaa.

Portable Ops on taattua vastinetta rahoille. Yksinpeli kestää reilut 15 tuntia, mutta peliä voi sen epälineaarisuuden ansiosta pelata helposti uudelleen, etenkin jos haluaa kerätä kaikki erikoissotilaat ja muut salaiset hahmot. Kun tähän laadukkaaseen kokonaisuuteen vielä lukeutuu monipuolinen ja toimiva moninpeli sitä kaipaaville, voidaan todeta, että tällaisia pelipaketteja PSP kaipaa lisää ja kipeästi.

Missä solttu luuraa?

Lisää sotilaita saa pakkovärvättyä joukkoihinsa kaappaamalla niitä tehtävissä pelin aikana, mutta muitakin keinoja löytyy. Peliin on piilotettu Metal Gear -pelisarjasta useita tuttuja hahmoja, jotka saa avattua salasanojen avulla. Moninpelissä on lisäksi mahdollisuus pelata joko turvallisia virtuaalitaisteluita tai sitten tositaisteluita, joissa kuolleet sotilaat poistuvat omista riveistä ja siirtyvät vastustajan valikoimiin.

Uusi miehiä riveihin voi löytää myös jokapäiväisestä ympäristöstä. Kun pelistä valitaan erityinen skannaustila, se etsii ympäristöstä lähiverkkoja. Niiden ominaisuuksien mukaan pelaaja ”löytää” itselleen uusia miehiä. Jos sattuu vielä omistamaan Japanissa myynnissä olevan PSP:n GPS-paikantimen, sen avulla riveihinsä saa uudenlaisia miehiä pelkän sijainnin perusteella. Kaikkea ne japanilaiset keksivät.

Vaihtopelaaja

Kirjoittanut [pelaaja_author:90]

Metal Gear Solid: Portable Ops (PSP)

Ennen Portable Opsin pelaamista lukeuduin niihin, jotka epäilivät MGS-pelin toimimista käsikonsolilla. Suoraan sanottuna pelkäsin, että audiovisuaalisesti vaatimattomampi laitteisto latistaisi pelisarjan tunnelman liian radikaalisti. Jo muutaman pelihetken jälkeen totesin kuitenkin, että ainakin Portable Ops pystyy luomaan tunnelmaa miltei yhtä mallikkaasti kuin sarjan isojen konsolien versiot.

Ihastuin PSP-pelissä erityisesti tapaan, jolla tarinaa kuljetetaan: äärimmäisen tyylitellyt ja hieman mangatyyppiset kuvasarjat yhdistettyinä David Hayterin ja kumppaneiden vakuuttavaan ääninäyttelyyn aiheuttivat kylmiä väreitä pitkään koneen sulkemisenkin jälkeen.

Loistava uudistus oli myös toiminnan muuttaminen yksilöurheilusta tiimityöksi. Suuremmalla iskuryhmällä tehtävistä tulee tietysti helpompia, mutta samalla myös ilahduttavan monipuolisia. Pelin elinikä pitenee huomattavasti, mikäli resurssit riittävät tiedusteluryhmien kokoamiseen. Nämä joukot hankkivat Snaken iskuryhmälle muutakin purtavaa kuin juonitehtäviä.

Vaikka moni asia on helpottavasti kohdallaan, pelistä löytyy muutama kompastuskivikin. Suurin niistä on pelihahmon liikuttaminen: perinteiset MGS-kontrollit eivät tunnu istuvan PSP:lle sitten millään. Oletuksen mukaan kaiken pitäisi toimia niin kuin PlayStationilla, sillä napitkin ovat samat. Jostain syystä hahmon ohjaaminen on kuitenkin ärsyttävän kankeaa ja pidemmän päälle puuduttavaa. Myös liittolaisten hankkimisesta on tehty turhan hankalaa, sillä kaapattavia sotilaita, teknikkoja tai lääkäreitä on raahattava pahimmillaan useita minuutteja lähimmälle piilopaikalle.

Kokonaisuutena Portable Ops yllätti kuitenkin erittäin positiivisesti. Se nousee loistavan tarinankerrontansa ja piristävien uudistustensa turvin lähes sarjan konsoliversioiden rinnalle.

8/10

Kommentit

Käyttäjän Kahvikuppi kuva
Kahvikuppi
Käyttäjän Wiii kuva
Wiii

Moninpeli aivan loistava lisä.Nettipeli tökkii a

Käyttäjän Cyrus kuva
Cyrus
Käyttäjän Silent Hill kuva
Silent Hill

Missä vaihtoehto 11/10?

Käyttäjän kikko kuva
kikko

psp peli parhaimmasta päästä

Käyttäjän Skulltulla kuva
Skulltulla

PSPEEN PARAS

Käyttäjän Markku kuva
Markku

Niin hyvä, että itkettää.

Käyttäjän Rikutsa kuva
Rikutsa

Pieksee ac!dit 100-0

Käyttäjän 284868007 kuva
284868007
Käyttäjän Snake kuva
Snake

Peli jossa on hyödynnetty PSP:n ominaisuuksia !

Nostoja