Raunioista nousee Dite
Konamin ja Metal Gear –guru Hideo Kojiman myrskyisä ero Metal Gear Solid V: The Phantom Painin julkaisun aikoihin on käsitelty jo monesti, mutta välirikon yksityiskohdat saattavat jäädä ikuisesti mysteeriksi. Vuosikausien uurastuksen jälkeen huippuhieno hiipimispeli julkaistiin juonen osalta puolivalmiina. Konamille jäi lusikoiden jakamisen jälkeen Metal Gear -tuoteperhe ja upea Fox Engine -pelimoottori.
Niinpä Metal Gear Survive ponnistaa maailmaan jostain sarjan raunioista. Ilman Kojimaa kehitetty Metal Gear on jo lähtökohtaisesti kuin suosikkibändi uudella laulajalla. Tie ei ole helppo muutenkaan, sillä Phantom Painin materiaaleista kyhätty Survive muistuttaa koko ajan kivuliaista juurista.
Survive alkaa samasta hetkestä, johon Metal Gear Solid V: The Ground Zeroes loppuu. Pelaajahahmo taistelee Mother Basen tuhon keskellä, kun taivaalle aukeaa ulottuvuuksien välinen pyörre. Pitkien jaarittelujen ja juonenkäänteiden jälkeen vastassa on Diteksi ristitty rinnakkaismaailma, jonka synkässä ankeudessa keihäs on ystävä ja paremman elämän rakennusainekset täytyy kerätä itse. Maisemaa hallitsee Mother Basen raunio, ja suurin osa maailmassa sijaitsevasta tavarasta on tuttua Metal Geareista.
Pelillisesti Metal Gear Survive on jossain kolmannen persoonan zombimätön ja tornipuolustuksen välimaastossa. Kristallikallojen valtakunnassa liikkuminen vaatii ruokaa, juomaa, aseita ja vähän taituruutta. Hiippailemalla vaeltajien huomiolta voi välttyä, laumojen eteen voi kaukosiirtää vaikkapa aitoja, ja pelaajan asevalikoima paranee ankean alun jälkeen nopeasti.
Diten suurimpiin haasteisiin kuuluu Dust-hiekkamyrsky, jossa vaeltaminen vaatii lisähappea ja suunnistaminen johtaa helposti eksymiseen. Tärkeimmissä juonitehtävissä pelaaja puolustaa joko uutta aluetta tai omaa kotipaikkaansa aaltoina saapuvilta ökkömönkiäisiltä. Useimmiten The Phantom Painista kierrätetyt sijainnit vaikuttavat unenomaisilta ja pitävät pelaajan ensimmäisten tuntien aikana varpaillaan kauhuyllätysten varalta, vaikka varsinaisesta kauhupelistä ei kannatakaan Surviven kohdalla puhua.
“Synkässä ankeudessa keihäs on ystävä ja paremman elämän rakennusainekset täytyy kerätä itse.”
Noin 20 tunnin yksinpelikampanja pyrkii kehittämään pelaajan hahmoa ja selittämään Metal Gearista tuttuun sekavaan tyyliin, mistä oikeastaan on kyse. Vähillä hahmoilla on omat ovelat agendansa ja tapahtumia sidotaan löyhästi myös The Phantom Painiin. Kaiken takana on mystinen Lord of Dust -jättihirviö, joka näyttää lähinnä Bloodborne-opiston reputtaneelta kummajaiselta.
Yksinpelin lisäksi tarjolla on neljän pelaajan moninpeli, joka rajoittuu muutaman erilaisen tehtävätyypin jauhamiseen. Moninpeli on kuitenkin tehokas tapa ansaita täytettä tavaravarastoon.
Pelissä on mahdollisuus viime aikoina puhuttaneisiin mikromaksuihin, mutta tarjolla oleva sälä rajoittuu lähinnä kosmeettisiin päivityksiin ja lisähahmopaikkoihin. Lompakon kaivaminen ei siis ole pakollista pelissä menestymisen kannalta, mutta mikromaksujen ja lyhyen yksinpelikampanjan ansiosta Metal Gear Surviven hankintahinta on jo suoraan täysihintaista peliä alhaisempi.
Metal Gear Survive onkin erikoisessa asemassa. Selviytymistaisteluna se on keskinkertainen, eikä siitä edes puhuttaisi ilman Metal Gear -sidosta ja yksinpelikampanjaa. Toisaalta Metal Gear -sarjan kannalta Survive on lähinnä kauas kaanonista sijoittuvaa roskaa, vaikka tilaa hyvälle moninpelimäiskeelle olisi voinut löytyä. Niinpä lopputuloksena on ankeaa mättöä, joka muistuttaa vain siitä, miten hyvä peli The Phantom Pain oli puutteistaan huolimatta.
Samalla Konami teki vääjäämättömästä Metal Gear Solid 6:sta itselleen vieläkin vaikeamman palan, sillä fanien hyvä tahto on jo tuhlattu.