Elokuvissa alkuperämaa paljastaa paljon. Amerikkalainen elokuva on kesyä viihdettä. Eurooppalaisessa elokuvassa fiktio on taas todellisempaa. Sen nielee, mutta ei purematta. Tekijän ambitiot ylettyvät lippuluukkua kauemmas.
Videopeleissä ei tunneta samanlaista jaottelua. Tai, no, onhan Japani, jonka alle niputetaan kaikki aasialainen pelituotanto. Kuka kuitenkaan muistelee ranskalaisen tai venäläisen pelin klassikoita?
Metro 2033 korostaa tekijämaan merkitystä. Ilman oman maansa kulttuuria ja historiaa se olisi vain kiinnostava tieteistoimintaseikkailu, mutta ukrainalaisen perimänsä ansiosta se on jotain paljon kiehtovampaa.
Yhteiskunnan viholliset
Metro 2033:n maailma on dystopia – utopian vastakohta. Ydinsodan jälkeen Moskovan metrotunneleihin on rakennettu uusi yhteiskunta. Ihmiset eivät ole muuttuneet – eri ryhmittymät ovat riidoissa, vaikka taistelu yhteisen hyvän nimissä kannattaisi.
Natsit, kommunistit ja amerikkalaisen elämäntavan kannattajat sotivat keskenään. Suurempia uhkia ovat ydinlaskeuman tuottamat mutantit ja Pimeyden armeija, jonka hyökkäykset kohdistuvat sekä mieliin ja ruumiisiin.
Dystopiaa kuvaavissa teoksissa kritisoidaan nyky-yhteiskuntaa. Samannimiselle kirjalle uskollisesti Metro 2033 heijastelee ihmiskunnan tilaa nykyään. Pelko hallitsee mieliä ja estää kehityksen, mutta tarinassa sankari Artyom yrittää kuitenkin pelastaa tulevaisuuden.
Kirjaimellisesti tunnelijuoksua
Metro 2033 on pelkästään pelillisien meriittiensä puolesta todella suoraviivainen fps-toimintaseikkailu, joka saa tärkeimmän esikuvansa, putkimaiseksi haukutun Half-Life 2:n, näyttämään avoimen maailman tieteisjännäriltä.
Tunnelmallinen tarina vie kädestä pitäen eteenpäin, eikä vaihtoehtoisia reittejä tarjota. Tuntuu kuin seuraisi elokuvaa. Kujanjuoksu avautuu vain hetkittäin tantereiksi, joissa tulitetaan hengiltä joko mutantteja tai vihamielisten ryhmittymien sotilaita. Raiteita kulkevat ammuskelukohdat risovat ja pelattavat osuudet ovat paikoin lisäksi ärsyttävän lyhyitä. Tempo on epätasainen ja jännite notkahtelee. Parhaimmillaan penkkiin silti liimautuu kiinni. Pimeän yliluonnolliset voimat ja yllättävät tapahtumat saavat jatkamaan taistoa.
Taktisempaa toimintaa
Metro 2033 on haaste jopa tavallisella vaikeustasolla. Alun suoraviivaiset toimintakohtaukset muuttuvat asemasodaksi, kun harvinaisen fiksut tekoälyviholliset vyöryvät kimppuun. Tällöin suoran toiminnan mies hermostuu. Luotejakaan ei ole hukattavaksi, sillä nämä ovat samalla valuuttaa. Uudet aseet ovat kalliita, aidot panokset harvassa ja kotipajoissa värkätyt, tehottomat kudit yleisempiä. Taskulamppuun ja pimeäkiikareihin veivataan voimaa käsin.
4A Gamesin debyytti on silti vahva ja omaperäinen tulkinta Dmitry Glukhovskyn kirjasta. Omintakeiset ideat ja tekninen taidokkuus nostavat sen alkuvuoden mielenkiintoisimpien julkaisujen joukkoon. Valitettavasti suoraviivainen ja katkonainen kerronta estävät sitä kipuamasta klassikoksi.
Nettikirjasta bestselleriksi
Muun muassa Euronewsille ja Playboylle kirjoittanut toimittaja Dmitry Glukhovsky julkaisi Metro 2033:n alkujaan ilmaiseksi nettisivuillaan. Jättisuosion myötä teos päätyi kirjaksi, jota on painettu jo yli 400 000 kappaletta. Julkaisuoikeudet on myyty yli 20 maahan. Jatko-osa Metro 2034 ilmestyi Venäjällä viime vuonna. Kirjaa myytiin ensimmäisen puolen vuoden aikana huimat 300 000 kappaletta, vaikka alkuperäisteoksen tapaan se on luettavissa ilmaiseksi tekijän nettisivuilla.