Länsi-Metroid valmistui viimein
Pitkä odotus on ohi. Metroidin hartaasti toivottu, huhuiltu ja spekuloitu paluu on vihdoin koittanut, vieläpä hämmästyttävän nostalgisissa tunnelmissa. Castlevania: Lords of Shadow -peleistä tutun MercurySteamin kehittämä Metroid: Samus Returns onkin todellinen rakkaudenosoitus Nintendon avaruusseikkailun kaksiulotteiselle kaavalle, jota ennen kaikkea modernisoidaan luontevammin kuin Team Ninjan taannoisessa Wii-seikkailu Metroid: Other M:ssä.
Vaikka Metroid: Samus Returns on nimellisesti uusioversio Game Boyn yli 25 vuotta vanhasta Metroid II: Return of Samuksesta, käytännössä MercurySteam on rakentanut samojen ideoiden ympärille kokonaan uuden seikkailun. Se kierrättää lähinnä klassikon tarinallista lähtökohtaa ja perusrakennetta, jossa Samus Aran metsästää toinen toistaan vaarallisemmiksi kehittyviä Metroid-mutaatioita yhä syvemmältä SR388-planeetan uumenissa. Ruudulla välkkyvä laskuri muistuttaa jatkuvasti iljettävien vipeltäjien määrästä ja etäisyydestä, ja tuhotuista olioista kerätty dna auttaa etenemisessä käynnistämällä planeetan myrkkypintaa laskevat muinaiset koneistot.
MercurySteam on ymmärtänyt Metroid-kaavan ja sen hienoudet kertaheitolla. SR388:n sokkeloisista onkaloista löytyy sopivissa määrin esineitä, kykyjä ja aseita, jotka monipuolistavat etenemistä ja taistelua tasaiseen tahtiin. Juuri kun uusimmat kyvyt tuntuvat luonnollisilta, soppaa sekoitetaan uusilla esteillä ja haastavammilla vastustajilla, mikä pitää itsevarmimmatkin pelaajat jatkuvasti varpaillaan.
”MercurySteam on ymmärtänyt Metroid-kaavan ja sen hienoudet kertaheitolla.”
Maailman rakenne ja erilaiset pulmat on suunniteltu huolella, sillä erilaiset visuaaliset vihjeet kertovat selkeästi, onko eteneminen haluttuun suuntaan mahdollista nykykalusteilla. Sen ansiosta pelaaja ohjautuu jatkuvasti tarpeellisten tarvikkeiden ja Metroid-mutaatioiden luokse, ja tutkimusintoa ruokitaan muun muassa uudella skannauskyvyllä. Se paljastaa lähiympäristöstä salareittejä ja avartaa karttanäkymää aina halutessa, eli kynnys palata vanhoille alueille etsimään vihjattuja tarvikkeita ja salaisuuksia on äärimmäisen matala.
Samuksen taiturimaisista liikkeistä huolimatta Metroid: Samus Returnsin ohjaus pysyy häkellyttävän simppelinä. Alkuun suurin haaste on päästä sujuiksi 3DS:n ohjauslevyn kanssa, sillä perinteinen ristiohjain on pyhitetty erikoiskykyjen aktivointiin. Ohjauslevyn herkkyys saattaa vaikuttaa ongelmalliselta etenkin suurten vihollisrykelmien parissa, kunnes oppii hyödyntämään Samuksen nokkelaa lyöntihyökkäystä. Se tyrmää kohti syöksyvät viholliset avoimiksi sädelaukauksille ja raketeille.
Toimintaa sujuvoitetaan onnistuneesti myös olkanappiin ujutetulla vapaalla tähtäyksellä, jolla voi osua hankalissakin paikoissa mateleviin hirviöihin. Nämä taidot tulevat erittäin tutuiksi Metroid-yhteenotoissa, jotka opettavat viimeistään kantapään kautta näiden peruselementtien hyödyntämisen.
Metroid: Samus Returns onnistuu myös audiovisuaalisesti Metroid-tunnelman luonnissa. Maisemiin on kaikessa yksinkertaisuudessaan saatu upeasti Metroid Prime -sarjoista tuttua tyyliä ja estetiikkaa, minkä lisäksi yleinen äänimaailma on avaruusseikkailulle ominaiseen tapaan sopivan ahdistava ja paniikkia lietsova. Harmillisesti musiikkipuolella ei päästä aivan sarjan totutulle tasolle, sillä peli tyytyy lähinnä kierrättämään tuttuja säveliä ja vain muutamissa huoneissa.
Metroid: Samus Returns on kaikin puolin juuri sitä, mitä sarjan fanit ovat toivoneet. Se on kaikessa perinteikkyydessään vuoden parhaimpia, hiotuimpia ja vetovoimaisimpia seikkailuja, jonka olisi mieluusti nähnyt vieläkin näyttävämpänä Nintendo Switchillä. Nyt jokaisen, joka ei vielä omista 3DS:ää, joutuu vakavasti pohtimaan vähitellen hiipuvan taskukonsolin hankkimista – vain klassikon upean henkiinherätyksen takia.