Palvelus faneille
Kun pelisarjalla on ikää 20 vuotta, jotain on selvästi tehty oikein – mutta mitä tarkalleen, sen suhteen Heroes of Might & Magicin tekijät ovat välillä olleet hukassa. Sarjan seitsemännestä osasta vastaava Limbic on kuunnellut faneja ja kerännyt vanhoista peleistä parhaat palat uuteen painokseen. Varsinaista fanipalvelua, siis.
Sarjaa tunteville seitsemäs osa on tuttu kokemus, mutta vasta-alkajalle tie voi olla kivinen. Pelin ytimessä on kuusi osapuolta, joille kullekin on oma kampanjansa, mutta mitään yhtenäistä tarinaa kampanjat eivät kerro. Vinkkinä mainittakoon, että enkelin takaa löytyvä Haven-kampanja on ilmeisesti tarkoitettu opetusosioksi, vaikka sitä ei missään sanota. Muutenkaan MMHVII ei vaikuta järin tulokasystävälliseltä.
Pelin henki on vuoropohjainen strategia, jossa sankarin johdossa oleva armeija koluaa karttaa, kerää resursseja tukikohdan parantamiseen ja tappelee joka paikassa lymyäviä monsterikasoja vastaan. Taistelut ratkaistaan erillisellä kartalla, jossa massa usein jyrää, mutta parhaan tuloksen saamiseksi kannattaa hyödyntää yksikköjen erikoisominaisuuksia. Näissä taisteluissa seitsemäs osa näyttää parhaat puolensa, sillä yksiköillä on uusia kikkoja, kuten kaivautuminen tai vihollislinjan läpi livahtaminen, ja nyt selkään puukottamisella saa hyvän mielen lisäksi vielä tehtyä lisävahinkoa. Koska rahaa ja yksiköitä on aina tarjolla rajallisesti, taisteluissa tärkeintä on omien tappioiden välttäminen.
”Ei synnytä samaa pelaamisen intoa kuin vaikkapa kolmososa, ja pelin rosot tulevat turhan herkästi silmille.”
Sankareita kehitetään kokemuksen ja kartalta löytyvien esineiden avulla. Jokaisella sankarilla on yksilöllinen kymmenen kykypuun valikoima, joka antaa hyvin valinnanvaraa hahmon kehittämiseen. Myös tukikohdassa pitää tehdä valintoja eri joukkojen välillä oman pelityylin mukaan. Strateginen osuus on siis hyvin hanskassa.
Kampanjatehtävät ovat alkupäässä tiukasti käsikirjoitettuja putkia, joissa peli ei kunnolla pääse oikeuksiinsa. Mukana on kourallinen yksittäiskarttoja, joita voi mättää yksin tai kavereiden kanssa, myös samalla koneella. Valitettavasti useammalla tietokonepelaajalla vuoron odottelu äityy häiritsevän pitkäksi. Hitauden lisäksi myös kaatuilu ja muut bugit ovat vaivanneet peliä, joten päivityksiä lienee luvassa.
Pelissä on paljon tekstiä, kaikki ääninäyteltynä. Välivideoiden virkaa toimittavat staattiset kuvat, jolloin tunnelma on kuin vahakabinetissa. Asiaa ei auta, että Ubisoftin luoma Asha-maailma ei edelleenkään ole mitenkään kiinnostava. Kun tekstin tasokaan ei häikäise, on kampanjan kehys selvästi seitsemännen osan heikoin lenkki.
Kaiken kaikkiaan Might & Magic Heroes VII on vähän laimea keitos. Perusmekaniikka toimii ja sitä on vähän paranneltu, mutta se ei synnytä samaa pelaamisen intoa kuin vaikkapa kolmososa, ja pelin rosot tulevat turhan herkästi silmille. Faneille luvassa on silti varmaa kamaa, eikä tätä kai muille ole tarkoitettukaan.
7/10
Seitsemäs kerta ei yllä koukuttavuudessaan sarjan huipulle, mutta on perusvarmaa pelattavaa.
Panu Alku