Autopeleillä on ollut vaikeata. Viime vuonna julkaistut Blur ja Split/Second floppasivat, eikä EA:n uusin Need for Speed sekään ollut toivotun kaltainen menestys. Sonyn MotorStorm-sarja aloitti todella väkevästi ensimmäisellä pelillään PlayStation 3:n Euroopan-julkaisun yhteydessä, mutta jatko-osa Pacific Rift oli ristiriitainen tapaus. Sarjan kolmas peli Apocalypse siirtää ajofestivaalin aavikolta ja trooppiselta saarelta maanjäristyksen ja muiden luonnonkatastrofien runtelemaan, San Franciscoa muistuttavaan kaupunkiin. Luonnosta on siirrytty urbaaniin ajoympäristöön, joskin luonto on edelleen läsnä.
Yksinpeli on jaettu kolmeen, toinen toistaan vaikeampaan kappaleeseen, ja kisat koetaan kolmen eri hahmon perspektiivistä. Suunnittelussa on menty trendejä vastaan, sillä jokainen yksinpelin kisa ajetaan ennalta määrätyllä ajoneuvolla. Yksinpeliturnauksessa on muutama kamala vaikeustasopiikki, kun joutuu ajamaan kisan esimerkiksi rataan huonosti soveltuvalla motocrosspyörällä tai Yariksen kaltaisella pommilla. Tällöin eteneminen tyssää kuin seinään.
Myrskyn silmässä
Uuden MotorStormin juju on tuho. Ensimmäisissä kisoissa se ei paljoa näy, mutta kahdelle päivälle sijoittuvan festivaalin edetessä maanjäristys kaataa pilvenpiirtäjiä pelaajan silmien edessä ja syöksee junan raiteiltaan. Lentokone tippuu radalle, bensa-asemat räjähtävät ja niin edelleen. Festivaalin loppupään kisoissa on aidosti eeppinen fiilis, kun kaikkialla on rojua ja savua, ja rata muovautuu joka kierroksen aikana tuhon myötä uusiksi. Kampanjan viimeiset kisat ovat pakoa lopullisesti tuhoutuvasta kaupungista, jolloin meno on todella maittavaa.
Grafiikan taso on vaihtelevaa, mutta työtä on tehty valtavasti. Kampanja sisältää 40 kisaa, ja vaikka ratoja kierrätetään, vuorokauden ajan ja tuhon tason vaihtelu saa melkein joka kisan tuntumaan uudelta.
Ongelmia kuitenkin piisaa. Kun joutuu ajamaan kevyellä ajoneuvolla, tekoälykisaajat jyräävät pelaajan lukemattomia kertoja päin maisemia, joihin on vielä kaiken lisäksi kovin helppo jäädä kiinni. Ajaminen vaatii enemmän tarkkuutta kuin mitä leväperäinen ohjaus sallii. Liian usein puunkanto, kivenmurikka tai roju aiheuttaa kolarin, jolloin tulee raivokkaasti paineltua Selectiä päästäkseen takaisin kisaan. Kun menee pieleen, tuntuu siltä, että pieleen menee jatkuvasti: kiihdytät hyppyriin vain hypätäksesi päin seinää tai ohitus menee mönkään, kun sinut jyrätään laitaan. Raivostuttavaa.
Kisojen aikana tapahtuva tuhokin vaikeuttaa usein ajamista, mutta se toisaalta on koko jutun pointti. Tekoäly on sekin sarjan hengen mukaisesti ärsyttävä – johtoon ei alussa pääse millään, mutta huonollakin ajamisella saa kuin ihmeen kaupalla itsensä viimeisellä kierroksella kärkiviisikon imuun. Niiden ohittaminen tosin onkin sitten ihan eri juttu. Tämä on kuitenkin normaalia, sillä kisat on pidettävä jollakin tavalla jännittävinä.
Netissäkö vähemmän turhautumista?
Ihmispelaajia vastaan pelaaminen osoittautuu huomattavasti hauskemmaksi ajanvietteeksi. Moninpelin saralla Evolution Studios on tehnyt fantastista työtä. Jaetun ruudun moninpeli toimii todella hyvin, ja myös nettikisoja voi pelata jaetulla ruudulla.
Kisatyyppejä on muutama, kuten peruskisa, eliminointi (pakan viimeinen putoaa) ja takaa-ajo. MotorStormin meininkiin sopii uhkapeli: kisoissa voi lyödä vetoa ”pelimerkeillä”, jotka edustavat kokemuspisteitä. Ne avaavat uusia kustomointimahdollisuuksia sekä Call of Dutysta lainattuja ”perkejä” eli etuja, joilla voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka kauan ajoneuvon lisävauhti kestää ja kuinka nopeasti pääsee kolaroinnin jälkeen takaisin radalle. Netissä voi ajaa kisoja, joissa radoilla on tuho käynnissä tai ei, mutta valitsi kumman tahansa, moninpeli tuntui aina selkeämmältä ja vähemmän turhauttavalta kokemukselta kuin yksinpelin kisat konetta vastaan. Pääpelissä ajokokemus jää kaiken tuhon jalkoihin, mutta moninpelissä asiat ovat toisin.
Apocalypse on turboahdettu paketti – sisältöä piisaa todella paljon. Itse kaipaan ensimmäisen pelin mutarallia, enkä niin lämmennyt urbaanille ajoympäristölle ja pitkille latausajoille, mutta parhaimmillaan Apocalypse on erittäin viihdyttävä, rähjäinen ja äänekäs kokemus, etenkin netissä pelattuna.