Huomio: Jos pidät aiemmista The Sims -peleistä, et välttämättä pidä MySimsistä ja päinvastoin. Wiin näkemys hypersuositusta pelisarjasta on Animal Crossing -peleistä viety kaupunki, jossa pelaaja rakentaa asukkaiden iloksi taloja ja huonekaluja.

Pelihahmot on tehty japanilaiseen tyyliin, jota animefanit varmaankin kutsuisivat ”chibiksi”. Se tarkoittaa isopäisiä ja isosilmäisiä söpöihmisiä, jotka on myös animoitu melko viehättävään tyyliin. Omaa hahmoa ei voi kustomoida kovin kummoisesti, mutta ainakin pelihahmon äänen voi säätää mieleisekseen.

Edellisistä Simseistä tuttu ruumiillisten tarpeiden ja ihmissuhteiden jonglööraus loistaa poissaolollaan. Kanssakäynti on alennettu ”tykkään siusta” ja ”haista kukkanen” -tason valinnoiksi, ja pelin pääpaino on siirtynyt rakenteluun.

Askartelua on kahta tasoa. Talojen rakentaminen on nopeampaa puuhaa, jossa laatikon seinille läiskitään ovia, ikkunoita ja erilaisia koristuksia. Työpajassa rakennetaan huonekaluja, ja siinä on MySimsin paras anti. Rakennustyökalu on yksityiskohtaista palikka- ja legoleikkiä, joten pelkästä tuolistakin voi rakentaa melkoisen ilmestyksen.

Rakentamista säätelee ”essence”-ainesten kerääminen. Niitä kerätään luonnosta esimerkiksi hedelmien ja mineraalien muodossa ja tislataan maaleiksi. Nirsot asukkaat vaativat taloihinsa ja huonekaluihinsa tietynlaisia essence-määriä, ja esimerkiksi goottipimu tahtoo synkän näköisiä tavaroita.

Nipottaa täytyy teknisen toteutuksen kömmähdyksistä. Wiimote-tähtäys ei ole täysin tarkkaa, ja palikat eivät välillä mene millään sinne minne pitäisi. Yksinkertaisen näköiseksi peliksi MySimsissä on lisäksi aivan käsittämättömän pitkät latausajat.

Legoleikki vetoaa kuitenkin varmasti ainakin nuorempiin pelaajiin. Hupi onkin aika lailla omasta mielikuvituksesta kiinni, sillä omasta kaupungista voi tehdä ihanan onnelan tai luonnottomia geometriamöykkyjä pursuavan H. P. Lovecraft -painajaisen.

 

Ja samaa taskuversiona

MySims ilmestyi myös DS-versiona, joka on aika arvattavasti vielä Wii-versiotakin yksinkertaisempi.

Pelaaja luo isopäisen hahmonsa muutamasta osasta ja vaatteesta ja muuttaa pieneen rantakaupunkiin. Paikan vilkkaus on jotain Ristijärven ja Kuhmon väliltä, ja aluksi kaupungissa asuu vain puolentusinaa ihmistä.

Tarkoitus on tehdä paikasta viihtyisämpi ja houkutella siten uusia asukkaita ja kaupanpitäjiä. Paikallisten kanssa rakennetaan lämpimiä välejä. Yksinkertaisen keskustelujärjestelmän avulla rohkaistaan epävarmoja ja lohdutetaan surullisia.

Pelintekijät haluavat selkeästi, että nuoremmille pelaajille tähdätyssä pelissä kiinnyttäisiin paikan asukkaisiin. Ongelma on se, että lapsipelaajat eivät välttämättä saa irti kaikkea englanninkielisistä keskusteluista.

MySimsin DS-version ongelma on lähinnä sisällön puutteessa. Peli on periaatteessa ihan menevä Animal Crossing -klooni, jossa ei ole suurta vikaa, mutta se ei viihdytä kovin kauaa. Leikkirahan ansaitsemiseen käytetyt minipelitkään eivät täysin vakuuta, sillä esimerkiksi aneemisen seinätenniksen ainoa haaste perustuu pallon eteen satunnaisesti säntäävälle lampaalle.

Ilman Sims-nimeä DS-versio hukkuisi mainioiden Harvest Moonien ja Animal Crossingien alle.

Pisteet: 5

6/10
Lisää luettavaa