Kanadalaisen Artificial Mind and Movement -studion edellinen peli oli grindhouse-leffoja kohtalaisen vakuuttavasti tyylitellyt toimintarysäys Wet. Vaikka Wet ei pelattavuudessaankaan osunut aivan napakymppiin, lisäsi se silti mielenkiintoa tiimin uuteen julkaisuun.
Nyt, kun Naughty Bear on käsissä, voi kaiken toivon unohtaa. Naughty Bear on keskeneräinen, julkaisukelvoton toimintapeli, jonka toteutus on mennyt ryminällä metsään niin pelattavuudessa, ulkoasussa kuin tyylitajussakin.
Idea ilkeästä nallesta, joka hakkaa tovereitaan, on sinänsä hauska, mutta valitettavasti mikään ei toimi Naughty Bearissa. Pelissä ei ole lainkaan särmää tai asennetta. Puistattavan visuaalisen suunnittelun lisäksi pelattavuuskin prakaa jatkuvasti. Kunnianhimottomuus näkyy myös todella lyhyessä kestossa: kenttiä on tarjolla ainoastaan seitsemän ja nekin vähät toistavat itseään hävyttömällä tavalla. Kamalaa toimintaa puolestaan säestää selostaja, joka on yksi ärsyttävimmistä miesmuistiin.
Naughty Bear on aivan toivoton peli. Se on kaikin puolin riipaisevan masentava esitys, josta toipuminen ei tapahdu hetkessä. Jatkuvasti nykivän grafiikan tuijottaminen, päättömän ohjattavuuden kanssa tuskaileminen ja alusta alkaen itseään toistavan ja puuduttavan sisällön läpikahlaaminen saivat aidosti voimaan pahoin.
Kun kokonaisuus on ryssitty näinkin kattavasti, ei pelissä ole juuri mitään, mistä pitäisi. Vastenmielinen Naughty Bear on vuoden huonoimpia pelejä. Sympatiat niille, jotka tämän räpellyksen erehtyvät täydellä hinnalla ostamaan.