Mikäli joku ei vielä ole saanut tarpeekseen noin miljoonasta Need for Speed -katuhurjastelusta, sarjan uusin osa siirtyy taskumuotoon. Suuria tunteita, petoksia, tiukkaa taistelua kaupungin herruudesta ja muuta jännittävää kaikki tietenkin laittoman katurallin muodossa ilmaistuna.
Valloita kaupunki
Need for Speed Carbon: Own the City muistuttaa meiningiltään isoveljeään, joskin erojakin on. Edessä on taas avoin kaupunki, jossa voi suhailla etsimässä seikkailua ja ikävyyksiä. Molempia löytyy helposti, sillä kaupungin muut autojengit ovat aina valmiita kisaan, eivätkä poliisitkaan suhtaudu pelaajaan suopeasti.
Kisaa ajetaan joko perusradoilla tai kolmessa eksoottisemmassa pelityypissä. Escape-kisassa pelaajan on tarkoitus paeta vihamielisen jengin alueelta sen yrittäessä romuttaa pelaajan auton. Suunnistushenkinen Deliver puolestaan antaa kilpailijoille määränpään, jonne ensin ehtinyt voittaa.
Crew Takedown -kisa on kasattu uusien siipimiesten ympärille. Pelaaja ja hänen kaverinsa yrittävät romuttaa Burnout-tyyliin vastustajan jengin. Kaikki kolme uutta kisatyyppiä osoittautuvat mielenkiintoisiksi ja on harmi, ettei niitä näy enempää. Valtaosa kisoista on nimittäin edelleen tylsää rata-ajoa.
Kaksi pelin kolmesta siipimiestyypistä ovat tuttuja Need for Speed Carbonista. Brawler törkkii vihollisen autoja ulos radalta ja drafter puolestaan antaa pelaajan kasvattaa vauhtiaan imussaan peesaamalla. Uusi siipimies, assassin, erikoistuu nimelleen uskollisesti vastustajien eliminointiin. Tämä tapahtuu autosta radalle pudotettavalla piikkimatolla, joka tosin tuntuu useimmiten putoavan juuri pelaajan eteen.
Kliinistä katurallia
Own the City kärsii muutamasta ikävästä ongelmasta. Teknisesti peli on laadukas ja näyttää hyvältä PlayStation 2 -peliltä. Ruudunpäivitys on poliisitakaa-ajoja lukuun ottamatta ripeä. Vastapainona kun peli pätkii, se pätkii kunnolla. Auto spinnailee mihin sattuu, kun pelaaja yrittää ohjata itseään diashowssa eteenpäin. Muuten ajomalli taas on liian anteeksiantavainen. Autot ajavat kuin kiskoilla, vaikka vauhti lähestyisi kahtasataa.
Vielä valitettavampaa on pelin yleinen kliinisyys. Into ja syke puuttuvat, eikä kunnon peli-iloa päässyt missään vaiheessa syntymään. Kyse lienee osittain siitä, että peli on pohjimmiltaan taas se vanha, tuttu Need for Speed. Mikäli on missannut viimeiset pari peliä, tämä voi maistua. Muiden kannattaa etsiä ajoiloaan muualta.