Olen päivitellyt tätä aiemminkin, mutta eipä käy kateeksi EA:n – tai minkään urheilustudion – jätkiä. Vajaassa vuodessa pitäisi saada aikaan sellaiset uudistukset, että viime vuonna pelistä maksaneet olisivat valmiit lyömään taas 65 euroa tiskiin. Tilannetta ei helpota se, että se oma kiekkopeli sattuu jo olemaan pahuksen hyvä.

Tätä taustaa vastaan ei kannatakaan yllättyä, kun NHL 10 ei tarjoa mitään mullistavia, laatikon takakannen kokoisen hehkutuksen arvoisia uudistuksia. Ei kannata myöskään kuvitella, että tämä tarkoittaisi pelin olevan ennallaan. Muutoksia löytyy, mutta ne ovat pääosin pienempiä ja keskittyvät parantamaan peliä tavoilla, joita osaa arvostaa pureuduttuaan syvemmälle NHL:n maailmaan. Ei kannata myöskään yllättyä kuullessaan, että NHL 10 on järkyttävän hyvä kiekkopeli.

Pelitilat löytyivät

Vaikka monet NHL 10:n uudistuksista ovatkin pinnanalaisia moottoriviilauksia, osan iloisista uutisista huomaa jo tarkastellessaan pelin päävalikkoa: täältähän löytyy pelitiloja! EA:n tiimi on vihdoin saanut peliin mukaan monia sellaisia pelitiloja, joita monet ovat kaivanneet jo vuosia. Suoranaista uutta on Battle for the Cup tila, jossa kisataan joko tekoälyä tai kaveria vastaan Stanley Cupista, Calder Cupista tai geneerisestä EA Cupista.

Oli pytty mikä tahansa, ideana on pelata seitsemän ottelun finaalisarja, jonka aikana peli pitää kirjaa käännekohdista, suurista persoonista ja suurista tapahtumista, tuoden peliin aitoa finaalisarjan tunnelmaa. Jos vaikka onnistut ensimmäisessä pelissä taklaamaan vastustajan staran sairaalaan, kotiyleisö buuaa telojaa ja uhrin tiimikaverit saattavat hakea sarjan aikana veristä kostoa. Ihan kivaa ajanvietettä.

Pitkäaikaisempaa hupia irtoaa usean pelaajan liigoista, joissa voi täyttää haluamansa sarjan – vaikka sitten SM-liigan – kokonaan ihmisvalmentajilla. Mukavana uudistuksena pelin tuottaja lupaa, että tällä kertaa kaikki eurosarjojen omaperäiset säännöt ja playoff-viritelmät on mallinnettu viimeisen päälle.

Myös muita pelitiloja on paranneltu, sillä esimerkiksi Be a Pro on saanut hieman lihaa luidensa ympärille. Hieman, mutta ei tarpeeksi. Mukaan mahtuu nyt enemmän mahdollisuuksia, parempaa pelaaja-arviointia ja pelillisten uudistusten myötä hauskempaa kiekkoilua, mutta mahdollisuudet vaikuttaa kunnolla omaan uraan tuntuvat yhä puuttuvan. En vieläkään löytänyt mitään keinoa esimerkiksi vaatia siirtoa eikä ura urkene Pohjois-Amerikan ulkopuolella.

Paras viimeiseksi: kiekkomanageroinnista tykkäävät saavat vihdoin kaipaamaansa herkkua Be a GM tilan myötä. Parannettu Dynasty-tila antaa pelaajan hoidella kaukalon ulkopuolella joukkueensa asioita täysipainoisilla työkaluilla, yrittäen rakentaa joukkueestaan mahtavaa kiekkokonetta samalla ylläpitäen hyviä välejä erinäisiin tahoihin.

Manageroinnista on tehty hauskaa puuhaa ja esimerkiksi pelin aloittava Entry Draft tilaisuus oli todella jännittävää seurattavaa, kun puhelimet pirisivät ja muut NHL-joukkueet yrittivät haalia kallisarvoisia Draft-valintojani. Kun on aika pudottaa kiekko jäähän, manageri voi hypätä itse kaukaloon pitämään huolta siitä, että joukkueeseen haalitut miehet todella tekevät, mitä heidän pitäisi. Hyppäsi kaukaloon sitten GM:n boksista tai mistä vain, siellä hauskuus nousee toiseen potenssiin.

Nosta kaveri kuivumaan

NHL 10:n kiekko-osuuden suurin uudistus on kunnon laitapelin lisääminen liikerepertuaariin. Kiekon kanssa kulmassa äheltävän speden voi painaa seinää vasten, jolloin alkaa hirmuinen kuhina, kun kummankin joukkueen pelaajat vääntävät kiekkoa vapaaksi. Uudistus voi paperilla tuntua pieneltä, mutta käytännössä se tekee heti pelistä metrin realistisemman.

Oikeassa kiekko-ottelussa juuri laitaväännöt ovat merkittävä tekijä voiton ja tappion välillä. Samalla myös arvostettu ”pitkä päätyyn ja perään” taktiikka muuttui reilusti toimivammaksi, koska kiekon voi oikeasti saada takaisin haltuunsa, vaikka laidassa ei viilettäisikään Speedy Gonzales.

Fyysinen peli on muutenkin kunniassa, sillä taklaus kannattaa vihdoin. Vaikka ominaisuutta ei olekaan suuresti mainostettu, vastustajan pelaajia voi lämmitellä ja pelotella kovilla niiteillä ja vihellyksen jälkeisellä jälkipelillä. Näin voi joko laskea hetkellisesti vastustajan tähtipelaajien moraalia tai yrittää hakea itselleen tanssikaveria, sillä tappelukin kannattaa.

Hyvin otelleen sankarin tiimikaverit saavat luistimiinsa lisää virtaa, kun taas hävinneen vaihtopenkillä niskat taipuvat. Efektit ovat hienovaraisia, mutta tuntuvia, jälleen aivan kuin oikeassa kiekkomatsissa.

Hillittömän hyvä

Teen vertauksia oikeaan kiekkomatsiin paljon sen takia, että NHL 10 on selkeästi markkinoiden realistisin kiekkopeli. Niiden suurten juttujen ohella se mallintaa kymmeniä, ellei satoja pieniä asioita, joiden ansiosta pelaaja pääsee kokemaan sen urheilupelien hienoimman ilmiön: oikean lajituntemuksensa hyödyntämisen.

On valtavan upeaa huomata, että maskin tekeminen maalin eteen vaikuttaa oikeasti. On hillittömän hienoa analysoida vastustajan puolustuskuviota, suunnitella sitä varten oma vastalääkkeensä ja kuulla maalin jälkeen kommentaattorin kehuvan, että olipa hyvin valmennettu.

NHL 10:n suurin nerous piilee siinä, että peli tarjoaa jatkuvalla syötöllä näitä hienoja hetkiä lipsahtamatta kuitenkaan kuivakkaaksi. Viime vuosien aikana jalostetut kontrollit tarjoavat välittömän ja todella mukavan pelikokemuksen, jossa lyhyen harjoittelujakson jälkeen ei tarvitse enää ajatella peliä kontrollien ehdoilla, vaan pelaaja voi soveltaa suoraan selkäytimestä lähteviä kiekkovaistojaan pelitapahtumiin.

Suuri osa tästä kehusta päti toki jo viime vuoden peliinkin. Tästä huolimatta suosittelen ehdottomasti päivitystä tämän vuoden malliin. Kaikkien pienten ja suurempien viilausten, joista kaikkia ei edes ehdi kahdessa sivussa käsittelemään, yhteisvaikutuksena syntyy peli, joka jättää kilpailijansa ja jopa edeltäjänsä kauas taakseen pölypilveen.

Olen harvoin pelannut lätkäpeliä, jossa jo tekoälyä vastaan pelatessani huomaan vähän väliä hyppiväni ylös sohvalta tuulettamaan tekemääni maalia tai ihmettelemään vastustajan saavutuksia – ja kaveria vastaan peli on vielä hauskempaa. Ne EA:n pirulaiset tekivät sen taas.

Järki täällä vaihtelee

Vaikka NHL 10:n tekoälyä on parannettu selvästi viime vuodesta ja pelien tapahtumat ja tulokset vaihtelevat suuresti, en kehuisi tekoälyä vieläkään erinomaiseksi. Sillä on tapana pelata passiivista kiekkoa: se pyörii kulmissa, pelaa ylipitkiä vaihtoja ja syöttää vetopaikasta… kunnes sitten yllättäen se pelaakin pari peliä hillittömän hyvää kiekkoa. Tohtori Jekyll ja herra Hyde puikoissa?

Välineurheilua

Uutena ominaisuutena pelaaja voi haalia uransa aikana varusteita, joissa on tietty määrä parannuspaikkoja. Näihin voi sitten pultata palikoita, joilla saa vaikka +5 lämärinsä tarkkuuteen. Niin varusteet kuin parannuspalikatkin hankitaan joko hyvillä suorituksilla tai sitten maksamalla niistä rahaa verkkokaupassa. Oi aikoja, oi tapoja…

9/10
Lisää luettavaa