Me ollaan hävitty tää peli!
Siirtyminen uuteen sukupolveen ei ole ollut helppo EA Sportsin rakastetulle NHL-pelisarjalle. Ensimmäinen uuden sukupolven konsoleille julkaistu versio eli NHL 15 oli täysi raakile. Siitä puuttui suurin osa pelitiloista, eikä sitä oikein voinut kehua kuin kaksinpelistä.
Kun viime vuonna arvostelin NHL 16:n, totesin sen olleen vähimmäisvaatimusten tasolle yltävä suoritus. Se palautti peliin osan puuttuvista pelitiloista ja ominaisuuksista, mutta ei paljon muuta. Uudistukset jäivät puuttumaan, joten odotin luonnollisesti NHL 17:n niitä tarjoavan. Olihan uppoava laiva kuitenkin saatu pysymään pinnalla, ja nyt olisi ollut mahdollisuus ottaa askeleita eteenpäin.
Uudistuksia ei kuitenkaan ole hirveästi tarjolla, ja tuntuu pahasti siltä, että koko sarjan pyörät pyörivät nyt vain paikallaan vuodesta toiseen.
Toki joitakin uudistuksia löytyy. Mukana on kaksi uutta pelitilaa, joista ensimmäinen liittyy megasuosittuun Hockey Ultimate Team -fantasialätkään. Draft Champions -tilassa saa käsiinsä joukkueellisen hyvin perustason kiekkoilijoita. Tämän jälkeen valitaan 12 kierroksen ajan muutamista todella kovista legendoista joukkueeseensa vahvistuksia, joiden avulla sitten pitäisi pystyä voittamaan mahdollisimman monta neljästä pelistä joko tekoälyä tai toisia pelaajia vastaan.
Draft Champions on ihan hauska välipala, mutta vain jos pelaa toisia ihmisiä vastaan. Tekoälyn spurgujoukkueiden kepittäminen Luc Robitaillen kaltaisilla legendoilla ei ole kovinkaan huisia ajanvietettä.
Toinen uusi pelitila liittyy vuoden 2016 jääkiekon World Cupiin, joka tätä lukiessasi on jo historiaa. World Cup -pelitilaan on panostettu selvästi enemmän resursseja, sillä se on saanut ihan omat matseja edeltävät videopakettinsa, erityisiä repliikkejä selostajilta ja muita kilkkeitä, joiden ansiosta maajoukkuelätkä tuntuu kerrankin merkittävältä osalta peliä eikä vain grafiikkamodilta.
Muitakin pelitiloja on viritelty. Hockey Ultimate Team on saanut pelaajien välistä kemiaa kuvaavat mekaniikat, ja pelaajien välisten joukkueiden nettipelin mahdollistava EA Sports Hockey League on hieman entistä monipuolisempi paketti.
Olisi ehkä epärealistista odottaa kerran vuodessa saman tiimin julkaiseman pelin uudistuvan merkittävästi, mutta NHL 17:n pelitilojen muutokset ja tuunaukset eivät tunnu hirveän merkittäviltä tai kiinnostavilta. Pelitilojen ystäville ne ovat tietenkin plussaa, mutta minun perspektiivistäni ne tuntuvat lähinnä laastareilta aina vain ammottavamman haavan päällä. NHL-sarja kun taitaisi taas olla totaalisen remontin tarpeessa.
”Tuntuu pahasti siltä, että koko sarjan pyörät pyörivät paikallaan vuodesta toiseen.”
Sarjan pitkäaikaiset fanit muistanevat, miten NHL-pelien arvosanat lähtivät Pelaajassakin nousuun NHL 07:n jälkeen. Siihen on syynsä. EA otti tuolloin härkää sarvista ja pisti koko pelin alusta saakka uusiksi tehden siitä sujuvamman, realistisemman ja hauskemman paketin kuin vuosikausiin. Sen jälkeen uudistuksia on kyllä tullut tasaiseen vauhtiin, mutta ne ovat kaikki olleet kovin pieniä. Lisäksi samat outoudet, bugit ja turhautumista aiheuttavat pikkujutut ovat kummitelleet peleissä vuodesta toiseen.
Tämä on pelin henki myös vuonna 2016. NHL 17 ottaa taas pari pientä askelta eteenpäin myös jäällä tapahtuvan varsinaisen lätkän saralla. Tämän vuoden suurin juttu on maalineduspeli. Pelaajat vääntävät nyt itselleen tilaa pystypainissa, jossa pakit yrittävät sitoa hyökkääjiä ja nämä taas koettavat päästä pyörähtämään vapaiksi, jotta maalin eteen tulevat kiekot saataisiin toimitettua verkon perukoille.
Tämä ominaisuus löytyi peleistä ennen NHL 15:n hirvikolaria, joten on ihan kiva, että se on saatu peliin takaisin. Mutta entä kaikki ne muut jutut?
Itse pelasin NHL 17:ää pääasiassa tekoälyä vastaan, sillä peli ilmestyi vasta aivan arvostelujakson lopussa. Näin koettuna tarjolla on valtavan skitsofreeninen pelikokemus. NHL 17:n audiovisuaalinen toteutus on yhä kirkkainta A-luokkaa: matsit kuulostavat, näyttävät ja tuntuvat oikealta NHL-lätkältä. Maalisireenit, pelaajien väliset pienet interaktiot ja kaukaloista tutut tavaramerkit sekä monet muut pienet jutut kielivät siitä, että EA Canadan väki todellakin rakastaa lätkää ja haluaa tehdä pelistään mahdollisimman hyvän.
Kun NHL 17 toimii, se toimiikin kympillä. Fiilis on huikea, kun kunnon klap-klap-kuvio sahaa vastustajan puolustuksen riekaleiksi, kun nopeasti luistelusta maalin kattoon kiskaistu rannelaukaus heittää maalivahdin vesipullon pyörimään ilmaan tai kun pakki torppaa laidalla luikerrelleen hyökkääjän vaihtoaitioon. Parhaimmillaan NHL 17 on äärimmäisen sujuva, toimiva ja hauska peli – sellainen, jolle tekisi mieli antaa enemmän pisteitä.
Valitettavasti tämä on vain puoli totuutta. Sen toisen puolen voisi ihan hyvin leikata ja liimata jostain viime vuosien NHL-arvostelustani, sillä samat kritiikit ja ongelmat pätevät edelleen. Suurena ongelmana tekoäly on yhä ikävä vastustaja, sillä se pelaa tyhmää, rumaa ja konemaista lätkää. Se tekee jäällä temppuja, joihin pelaaja ei fysiikan lakien mukaan pysty, se vetää selvästi kotiinpäin ja on muutenkin vastustajana todella ikävä.
Tuntuu myös siltä, että muutamia todella hienoja ja erikoisia poikkeustilanteita lukuun ottamatta paras tapa pärjätä NHL 17:ssä on opetella ne parhaat maalikikat, jotka ovat aika samoja kuin viime vuosinakin. Niitä pitää sitten rassata konemaisesti sen sijaan, että yrittäisi pelata oikeaa lätkää. Se kun ei aina onnistu. Varsinkin syöttely on niin hankalaa, että lätkäguru Kai Suikkasen legendaarista lausetta voisi toistella pelistä toiseen: ”Ei voi kahen metrin syötöt mennä v**** kolme metriä ohi.”
Jos NHL 17:ään voi kohdistaa paljon samaa kritiikkiä kuin aiemminkin, sama pätee aika pitkälti myös lopulliseen tuomioon. Pelaatko EA Sports Hockey League -tiimissä muiden ihmisten kanssa tai pelailetko peliä muuten aktiivisesti netissä? Osta toki sitten NHL 17. Se on aiempaa vähän parempi niillä osa-alueilla, joilla on nettipelin kannalta väliä.
Jos taas et, NHL 17 tuntuu vahvasti välivuodelta. Se ottaa pieniä askeleita eteenpäin, mutta ei tarpeeksi monilla alueilla, jotta se tuntuisi oikeasti uudelta tai edeltäjiään paremmalta peliltä. Haluaisin kovasti taas sanoa, että ehkä ensi vuonna sitten uudistetaan kunnolla, mutta rehellisesti sanoen en usko siihen. Olisikohan taas vallankumouksen paikka?
6/10
NHL 17 on lätkäpeli, joka parhaimmillaan saa hyppäämään sohvalta tuulettamaan, mutta pahimmillaan hyppäämään sohvalta kiroilemaan.
Miikka Lehtonen