Onko kiekkomaailma pyörähtänyt katolleen? NHL 08:aa juhlitaan kaukalon kuninkaana, eikä entiselle kuninkaalle tunnu riittävän huomiota mistään suunnasta. NHL 2K8 jää kieltämättä ikävään välikäteen, sillä naapurin peli on parissa vuodessa ottanut todellisia jättiloikkia eteenpäin. Onko vanhasta sotaratsusta enää vastaamaan haasteeseen?

Vaikka yhtäläisyydet ovat melkoiset, ei kannata kuvitella, että NHL 2K8 olisi vain viime vuoden peli uusilla pelaajalistoilla, sillä uudistuksia on tapahtunut. Näistä merkittävin on pelin ProStick-mailajärjestelmä, toisin sanoen mahdollisuus liikuttaa pelaajan mailaa täysin vapaasti oikean analogitikun avulla. Laukominen tapahtuu näppäinten ja olkapäänappien yhdistelmillä, mutta uudella systeemillä voi harhautella, katkoa syöttöjä tai vain venyttää kiekkoa ohi heittäytyvän maalivahdin.

ProStick toimiikin mainiosti ja antaa todellisille kiekkomestareille mahdollisuuden tehdä todella huikeita kikkoja. Tavallisille kuolevaisille kolme vetonappia ja mailan heiluttelu voivat kuitenkin tuntua turhan monimutkaiselta ratkaisulta. Vaikka itse tykästyinkin ProStickin tarjoamiin mahdollisuuksiin, tunnustan niiden vaativan melkoisesti aikaa ja vaivaa, ennen kuin kaikki iskostuu selkärankaan.

Toisaalta harjoittelu on muutenkin selkeästi NHL 2K8:n juju. Unohtakaa arcade, tämä on todellisten kiekkovelhojen kotikaukalo. Menestys vaatii kuvioiden hallintaa, pelitilanteen salamannopeaa lukemista ja pelaajiensa taitotason tiedostamista – eroa nimittäin löytyy. Peli tuntuu aivan erilaiselta riippuen siitä, onko käytössä Sidney Crosby vai Scott Niedermayer. Luistelumalli on uusittu täysin ja tuntuu vihdoin mukavan pehmeältä ja realistiselta, samoin kuin kokonaan alusta uusittu maalivahtipelikin.

Viihdettä peliin tulee valmiiksi purkitetuilla megatähti-liikkeillä, joilla kiekon voi vaikka livauttaa pakin jalkojen välistä rystypuolelle, nostaa ilmaan ja chipata pesislyönnillä verkon perille – jos siis sorminäppäryys ja käytössä olevan pelaajan taidot riittävät.

Suurin kysymys ei olekaan, onnistuuko peli tavoitteessaan, vaan tarjoaako se sellaista kiekkoa, jota pelaajat haluavat pelata?

Syvyydessä löytyy

Suurimmat uudistukset löytyvät silti takahuoneen puolelta, sillä jo aiemminkin viehättänyt Franchise-pelitila on pistetty kerralla uusiksi. Se mallintaa yksityiskohtaisesti kaikki uuden neuvottelusopimuksen yksityiskohdat, managerien ja pelaajien persoonallisuudet, treeniaikataulut ja muut kiekkojoukkueen kärkimiehen päivittäiset huolet ja murheet. Syvyyttä löytyykin hiljalleen jo keskiverron managerointipelin verran.

NHL 2K8 on kiekkopeli, jota ei selvästikään ole suunnattu suurille massoille, vaan se antaa juuri niin paljon kuin siihen on valmis panostamaan. Kaveriporukan välisiin kaljoittelupeleihin tai satunnaiseen kiekkoiluun siitä ei enää oikein ole, kiitos hetkittäin jopa ylenpalttisen syvällisyyden. Toisaalta, jos suonissa virtaa jäävesi ja aamut alkavat NHL-tulosten ja -tilastojen pläräilyllä, pelistä voi hyvinkin irrota uusi intohimon kohde ja pakkomielle.

 

Aloitusvaikeuksia?

NHL 2K8 vie aloitukset aivan uusille, minipelimäisille teille. Halutessaan pelaaja voi yrittää oikea-aikaisella analogitikun näpäytyksellä napata kiekon mukaansa ilmasta, mutta useimmat aloitukset päätyvät pystypainiksi, jossa molemmat pelaajat yrittävät vääntää ja potkia kavereilleen tilaa napata peliväline joukkueen haltuun. Tämä on pieni, mutta äärimmäisen viihdyttävä uudistus.

7/10
Lisää luettavaa