NieR: Automata

PlatinumGames todistaa toimintaroolipelien rajoja rikkovalla NieR: Automatalla olevansa yhä alan parhaita toimintapelistudioita.

7.4.2017 06:15

Toimintaroolipelien uusi klassikko

Hämmästys lienee sana, joka kuvailee parhaiten ensituntemuksia NieR: Automatan parissa. Jo ensitunnit yhdistelevät hengästymiseen asti Bayonettasta ja Metal Gear Risingista tutun PlatinumGamesin supersulavaa taistelumekaniikkaa ohjaaja Taro Yokon omaleimaiseen suunnittelufilosofiaan, joka ei aina tyydy noudattamaan toimintaroolipelien peruskaavoja. Turboahdettu paketti yllättääkin jatkuvasti eriskummallisilla käänteillä ja jopa genrerajoja rikkovilla peliosioilla, jotka innostavat uppoutumaan yhä syvemmin Automatan mieltä askarruttavaan ja kauniin melankoliseen tulevaisuudenkuvaan.

Vuosi on 11945, eikä ihmiskunnalla pyyhi erityisen hyvin. Huippuunsa asti hiotun yhteiskunnan sijaan maailma on luonnon valtaama raunio, jonka rapistuneiden rakenteiden herruudesta taistelevat maahan hyökänneiden muukalaisten mielettömät taistelurobotit sekä kuuhun paenneiden ihmisten rakentamat androidit. Vuosituhansia jatkunut kahinointi on saavuttamassa uuden käännekohdan, kun ihmiskunnan neuvoston tahtoa noudattavat YoRHa-androidit lähettävät tuoreet 2B- ja 9S-mallinsa tutkimaan robottien poikkeuksellista käyttäytymistä. Tunteettomat peltikasat ovat nimittäin alkaneet taisteluiden tuoksinassa anella henkensä puolesta.

Androidien ja robottien vastakkainasettelu antaa NieRin ihmisten hylkäämälle maailmalle suorastaan etäisen tunnelman, jota korostetaan Keiichi Okaben aavemaisen kauniilla musiikkiraidoilla. Niin pää- kuin sivutehtävät tuovat jatkuvasti esiin outoja yksityiskohtia maailmasta ja sitä kansoittavista olennoista, jotka suhtautuvat asioihin mekaanisella ja ihmismieltä suoraviivaisemmalla logiikalla. Automatan lukuisiin merkillisiin kohtaloihin törmääminen onkin usein kiinnostavampaa kuin pelin varsinaisten päätarinoiden juonikuviot, jotka tosin jättävät hyvin paljon asioita omatoimisesti tutkittavaksi tai tulkittavaksi.

2B:n ja 9S:n seikkailut tuntuvat etenevän melkoisilla harppauksilla, mikäli taistelee tiensä pääetapilta toiselle. NieR: Automata on silti ensimmäinen PlatinumGamesin kehittämä suurpeli, joka ei todellakaan kärsi lyhyydestä, sillä uudelleenpeluun korostamisen lisäksi mukana on Yokolle ominaiseen tapaan useita loppuja. Ja kun sanon useita, tarkoitan kymmeniä, joiden etsimiseen voi kuluttaa tuhottomasti aikaa. Niiden myötä NieR: Automata koostuu oikeastaan yhden eheän kokonaisuuden sijaan useammista tarinoista, jotka voivat jatkua yksien lopputekstien jälkeen vaikkapa eri hahmojen näkökulmista.

Enemmistö lopuista on toki vaihtoehtoisia ratkaisuja avaintilanteisiin – tai suorastaan humoristisia, jos pelaaja päättää tehdä matkan varrella jotakin odottamatonta. Rakenne toimii yllättävän viihdyttävästi ja tuo pelin jo entuudestaan erikoiseen tunnelmaan vielä yhden lisäkerroksen omaleimaisuutta. Se saa jopa pelimaailman tuntumaan huomattavasti suuremmalta kuin se oikeastaan onkaan, kun seikkailut laajenevat uusiin suuntiin.

NieR: Automata -arvostelu

”Peli on pullollaan kiinnostavia ideoita, ajatuksia herättäviä teemoja, ikimuistoista musiikkia ja tappiin asti hiottua toimintaa.”

NieR: Automata -arvostelu

NieR: Automatan pelimaailmaa sanotaan avoimeksi, mutta se on pikemminkin laaja ja huolella suunniteltu. Sen vaihtelevat alueet ja niiden väliset reitit tulevat erittäin tutuiksi etenkin sivutehtäviin tarttuessa, mutta edestakaisin ravaaminen tai edes esineidenhakuretket eivät sinänsä pääse turhauttamaan, koska pelin nautinnolliset taistelut pitävät otteessaan kerta toisensa jälkeen. Maailma ja sen ulkoasu eivät ehkä tuotantoarvoiltaan ole verrattavissa moniin muihin tämän hetken suurpeleihin, mutta PlatinumGamesin tapaan teknisessä puolessa on panostettu juuri tasaisen sulavaan ruudunpäivitykseen, jonka ansiosta räväkät ja tyylikkäät taistelut pysyvät äärimmäisen juohevina ja nautinnollisina. Erityisesti pomotaisteluista on nostettava hattua, sillä jokainen yhteenotto jää mieleen niin hahmosuunnittelun kuin itse yhteenotonkin osalta.

Koska 2B ja 9S ovat androideja, heidän ominaisuuksiaan voi kehittää juuri omaan pelimakuun sopivaksi. Uusia ominaisuuksia ja piirteitä voi lisäillä, vaihtaa ja muokata niin paljon kuin hahmon suorituskyky kestää, ja asennettavat sirut voivat halutessa jopa helpottaa pelaamista huomattavin keinoin. Kauppiaiden valikoimista löytyy muun muassa monenlaisia pelaamista automatisoivia helpotuksia, kuten energiatarpeiden automaattista käyttöä ja helpommilla vaikeustasoilla jopa automaattista väistelyä. Oman jännityksensä ja painoarvonsa päivittämiseen tuo kuolema, sillä viikatemiehen korjatessa satoaan pelaajan edellinen androidiruumis jää kaikkine siruineen lojumaan pelimaailmaan.

Myös hahmojen aseistukseen ja taistelutyyliin voi vaikuttaa melko vapaasti, ja omat suosikit löytyvät nopeasti erilaisten miekkojen, keihäiden ja muiden teräaseiden joukosta. 2B:stä poiketen 9S luottaa heikomman luonteensa takia teräaseiden lisäksi hakkerointiin, joka käynnistää aina hauskan retrohenkisen minipelin vastustajan keskushermostossa. Nopeatempoisen tuntumansa ja asetarjontansa osalta NieR: Automataa voisikin hyvin pitkälti kutsua erinomaisen Metal Gear Risingin jatko-osaksi, jota emme koskaan saaneet.

Taistelut ovatkin alkuun melko tiukkoja, mutta väistelemisen ja pelihahmon apuna toimivan pienen robotin hyödyntämisen makuun pääsee nopeasti. Pikkuapuri voi mätkinnän ohessa ampua vaikkapa sarjatulta, ohjuksia tai lasersäteitä asennetuista siruista riippuen, ja toisinaan tätä silmälläpitäen pelin kamera saattaa siirtyäkin hahmon takaa yläkuvakulmaan luodakseen luotihelvettimäisiä räiskintäkohtauksia. Mukana on myös varsinaista raideräiskintälentelyäkin, kun 2B ja 9S loikkaavat mechapukujensa ohjaksiin. Näiden osioiden toiminta on tehty yhtä suurella rakkaudella ja huolella kuin päätaistelukin. Onnistuupa peli tuomaan tyylikkäästi luotihelvettimäisiä piirteitä myös peruskahinointiin, mutta onneksi huomattavasti vähemmän hermoja raastavasti kuin lajityypin peleissä itsessään.

Haikean kaunis NieR: Automata on monella tavalla hyvin ainutlaatuinen peli, joka väkisinkin jättää pelaajiinsa lähtemättömän vaikutuksen. Se on pullollaan kiinnostavia ideoita, ajatuksia herättäviä teemoja, ikimuistoista musiikkia ja tappiin asti hiottua toimintaa, jotka tekevät siitä jälleen yhden komean sulan PlatinumGamesin hattuun. Se on helposti myös Taro Yokon paras peli, vaikka täydellinen se ei tietenkään ole. Puutteineenkin NieR: Automata on pakkohankinta kaikille japanilaisen toiminnan, omaperäisten ideoiden ja astetta vauhdikkaampien roolipelien ystäville. Tällaisia kokemuksia ei voi koskaan olla liikaa.

9/10
KehittäjäPlatinumGames
JulkaisijaSquare Enix
PeligenretRoolipeli, Toiminta
Pegi-ikärajatK-18
Pegi-merkinnätKiroilu, Väkivalta
Lisää luettavaa