Jos pitäisi katsoa ajassa taaksepäin ja löytää hetki, jolloin musiikkipelit lähtivät nousuun, tuo hetki olisi vuosi 1997, jolloin julkaistiin Parappa The Rapper.
Parappa oli musiikkipelien aallon harjalla, ja sitä seurasivat Konamin Bemani-kolikkopelit ja nykyisin Guitar Herosta tunnetun Harmonixin Frequency– ja Amplitude-pelit.
Parappan viehätys piilee sen persoonallisuudessa, joka on omintakeisten hahmojen ja villin kuvituksen ansiota. Kuvituksesta vastasi amerikkalainen taiteilija Rodney Greenblat.
Parappa on veikeä räppäävä koira, jolla pitää riimitellä läpi kuuden ikimuistoisen kentän. Tarkoituksena on tehdä vaikutus riimittelykyvyillä aurinkoiseen Sunny Funny -tyttöön, jota Parappan pahaksi onneksi liehittelee myös Joe Chin.
Riimejä riittää, siitä saa Pelaajaa kiittää
Pelaaminen on äärimmäisen yksinkertaista. Jokaisessa kentässä räpätään toisen hahmon kanssa, jonka räpit pitää toistaa. Se tapahtuu painelemalla rytmikkäästi nappeja näytön ylälaidassa näkyvän komentoketjujen mukaisesti. Homma vaatii hyvää rytmitajua, ja välillä voi vain ihmetellä, miten U Rappin -mittari näyttää surkeata luokitusta, vaikka tuntuu siltä, että nappeja painelee kuten peli edellyttääkin. Hyvän flown saavuttaminen ei ole helppoa.
Pelin luojan Masaya Matsuuran itse säveltämät old school -henkiset räppibiisit uskomattomine sanoituksineen viehättävät edelleen. Hyvä musiikki on ajatonta, sen todistaa Parappa The Rapper.
Parappa on vieläkin hauska, mutta kovin rajoittunut peli. PSP-versio on pelkkä käännös varustettuna köyhällä moninpelillä. Netistä voi sentään ladata kahdeksan uutta remiksattua biisiä, mutta en saanut tätä funktiota toimimaan.
Parappan kymmenvuotista uraa olisi kuitenkin voinut juhlistaa edes jonkinlaisilla erikoismateriaaleilla.