Pathway / Arvostelut / pelaaja.fi

Pathway

27.07.2019 // Kirjoittanut: Miikka Lehtonen
0

Polku tää ei johda mihinkään

Pathway on kuin minua varten tehty peli. Indiana Jones -tunnelmaa tihkuvassa roguelitessa pelaaja ohjastaa 1930-luvun seikkailijoita, jotka tutkivat dyynien keskelle hautautuneita temppeleitä ja raunioita ja väistelevät kaiken aikaa natseja, muumioita ja kultisteja. Pelattavuudessa yhdistellään FTL-henkistä tutkimusmatkailua ja satunnaistapahtumista koostuvaa tarinankerrontaa XCOM-tyyliseen vuoropohjaiseen taistelumekaniikkaan. Onkin miltei rikollista, että näin hyvistä aineksista on saatu aikaan näin keskinkertainen peli.

Pathway koostuu kourallisesta itsenäisiä tehtäviä, joissa on omat tavoitteensa. Ensimmäisessä tehtävässä pitäisi etsiä ja pelastaa jonnekin dyynien ja natsien keskelle kadonnut ystävä. Retkelle saa valita muutaman valmiista hahmovalikoimasta, joka pitää sisällään viinanhimoisia merikapteeneita, muumioita pelkääviä egyptiläisiä, seikkailua etsiviä hienostonaisia ja muita kioskikirjallisuuden klassisia hahmoja. Mukana on toki paljon viittauksia Indiana Jonesin ja muiden esikuvien suuntaan.

Pathway -arvostelu

Kun onnenonkijat on rekrytoitu ja varustettu, on aika sukeltaa seikkailuun. Ryhmä ajelee kartalla kiintopisteeltä toiselle aina satunnaisesti pakasta vedettyjä tapahtumia kohdaten. Joskus eteen paukahtaa vain tarinanpätkä tai tuokiokuva seikkailusta, toisinaan taas pieni valinta. Dyynien keskeltä löytyy hämmentävän puhdas kivinen kaari, joka säteilee sinistä valoa. Uskallatko kävellä sen läpi? Hauskasti näillä satunnaiskohtaamisillakin on useita erilaisia lopputuloksia. Joskus kaaren läpi kävellyt voi saada yliluonnollisia voimia, toisinaan vaikka kadota jälkiä jättämättä toiseen ulottuvuuteen.

Tämä puoli pelistä toimii hyvin ja kaipaisi lähinnä vain lisää sisältöä. Kohtauksia ja tarinanpätkiä on niin vähän, että jo parin pelikerran jälkeen näkee lähinnä vain tuttuja tapahtumia uudelleen. Koska Pathway on tarkoitettu pelattavaksi uudelleen ja uudelleen, tämä on huono juttu.

Suurin ongelma liittyy kuitenkin taisteluun, joka todellakin muistuttaa pintapuolisesti XCOMia. Vuoropohjaisessa taistelussa pelaajan ryhmä ja viholliset vuorottelevat. Hahmoilla on kaksi toimintapistettä, joiden avulla voi liikkua, ammuskella, paikata haavoja tai vaikkapa jäädä odottamaan, josko joku vihollinen liikkuisi suojasta ampumasektorille.

Nopeasti käy ilmi, että taistelu on aivan liian yksinkertaista. Vihollisten tekoäly on tympeä, eikä taktisia mahdollisuuksia ole lainkaan niin paljon kuin ensin voisi kuvitella. Jokaisella vuorolla lähinnä vain liikutaan sellaiseen paikkaan, josta vihollista voi ampua, ja sitten ammutaan.

Pathway -arvostelu

Hahmot keräävät selviytyessään taisteluista kokemuspisteitä, joiden avulla kivutaan kykypuissa. Nekin ovat kuitenkin aivan liian tylsiä. Tarjolla ei ole mitään XCOM-henkisiä erikoiskykyjä vaan ainoastaan pieniä bonuksia ja mahdollisuus avata käyttöön erilaisia asetyyppejä.

Kun taistelua kuitenkin tapahtuu todella usein, on oikea ongelma, ettei taistelumoottorista ole saatu kiinnostavaa. Alkuihastuksen jälkeen taistelut eivät tunnu enää viihdyttäviltä vaan tylsältä pakkopullalta. Jos itse pelistä kaksi kolmannesta on pakkopullaa, voiko koko lopputulosta pitää onnistuneena? Mielestäni ei.

Tämä on valtava harmi, sillä Pathwayssa on paljon pidettävää. Se näyttää upealta komeasti animoidun ja tyylikkään pikseligrafiikkansa ansiosta. Kehitystiimi on selvästi myös intohimoinen aihepiirinsä suhteen, ja peli suorastaan tihkuu kunnon tusinaseikkailujen tunnelmaa. Jäänkin toiveikkaana odottamaan, josko päivitykset toisivat lisää sisältöä ja syvyyttä peliin. Niiden myötä Pathway voisi muuttua mainioksi peliksi, mutta nyt se on illan tai parin jälkeen nähty ja pelattu.

Pathway -arvostelu

5/10

Kehittäjä: 
Robotality
Julkaisija: 
Chucklefish Games
Peligenre: 
Strategia
Julkaisualustat: 
Microsoft Windows