Phoenix Wright: Justice for All

Mysteerit on rakennettu kekseliäästi ja tapahtumat tempaavat mukaansa.

14.9.2011 21:41

Saanko esitellä Miles Edgeworthin pikkusiskon: Franziska von Karma on 18-vuotias villikko, syyttäjä suoraan puolustusasianajajien pahimmista painajaisista. Hänen ruoskansa laulaa, kun sanat eivät riitä, ja hän on tullut oikeuteen taistelemaan.

Justice for All on varsin itsenäinen jatko Phoenix Wright: Ace Attorneylle. Heti ykkösepisodissa uusi pelaaja saa tasoitusta, kun Phoenix menettää hetkeksi muistinsa ja asianajaminen opitaan kantapään kautta. Vanhat henkilöhahmot tulevat nopeasti tutuiksi, ja uusia riittääkin sitten kokonainen sirkus.

Vaikeuksien kautta…

Peliteknisesti ainoa uutuus ovat psyykelukot, jotka estävät oikeudenkäyntijaksojen välissä henkilöitä kertomasta totuutta. Niistä pääsee vain todistamalla, että tietää jo yhtä sun toista. Todisteita ei tietenkään ole vielä silloin, kun psyykelukon huomaa, eli tiedot on kerättävä vähitellen. Nyrkkisääntönä pätee, että punaisella kirjoitettu dialogi auttaa eteenpäin.

Mysteerit on rakennettu kekseliäästi ja tapahtumat tempaavat mukaansa ? mutta toisin kuin Ace Attorneyssä, ilman välitallennuksia ei nyt selviä. Ei niin, etteikö sopivaa todistusaineistoa tuntuisi olevan, vaan sitä on liikaakin.

Jännite kärsii, jos saman tunnin tapahtumat joutuu kertaamaan kolmasti, joten suositan tallennusta viimeistään silloin, kun tuomari antaa yhden ainoan mahdollisuuden tai uhkaa rankaista todistajan painostamisesta ? hän ei pelleile.

…voittoon?

Ace Attorneyssä Phoenix jäi Edgeworthin varjoon, mutta nyt hän kasvaa sankariksi. Eikö riitäkään, että valitsee asiakkaansa tunnepohjalta, uskoo lujasti heidän viattomuuteensa ja yrittää pelastaa kaikki? Heti alussa Phoenix näkee unta, ettei olekaan virkamerkkinsä arvoinen.

Läpeensä pahoja ihmisiä on harvassa, ja menestyksellä on hintansa. Tunnelataus kasvaa loppua kohti kohisten ? varsinkin sen jälkeen, kun rikosetsivä Dick Gumshoe tuo odottamattoman lähetyksen syyttäjältä ? ja moraalinen selkäranka punnitaan komeassa nelosepisodissa julmasti.

Phoenix Wright -pelien suurin voima on niiden kyvyssä kiihdyttää tarina koomisesta traagiseen muutamassa sekunnissa jännitettä hukkaamatta. Pelaaja myötäelää hetkessä.

Protesto! Einspruch! Obiezione!

Ace Attorney -sarjan menestys Japanin ulkopuolella yllätti Capcomin, mutta toivuttuaan se on julkaissut ensimmäisen pelin myös espanjaksi, saksaksi ja italiaksi. Vaikka tekstipelien suosio on ollut laskussa vuosikymmenen, sarja kerää nyt harvinaisen uskollisia kannattajia. Ja vanavedessä markkinoille tulee lisää tekstipohjaisia mysteerejä.

Justice for Allin englanninnos ei valitettavasti ole enää Alexander O. Smithin käsialaa. Uuden työryhmän käännöksistä nauttii eniten, jos tuntee rutkasti amerikkalaista populaarikulttuuria eikä ahdistu painovirhepaholaisista (jotka vielä jossain vaiheessa piti siivota pois ennen Amerikan-julkaisua).

Jatkoa luvassa

Lakimiessarja on etenemässä huhtikuussa Japanissa jo neljänteen saagaan. Toisin kuin GBA:lla aloittaneet edeltäjänsä, uusi peli on tehty suoraan Nintendo DS:lle samaan tapaan kuin ensimmäisen Phoenix-pelin viitosepisodi, joka käytti tyylikkäästi hyväkseen kosketusnäyttöä. Moista jäätiin Justice for Allissa kaipaamaan. Pelisarjan nimen painotus on muuten vaihtumassa vaivihkaa Phoenix Wrightista Ace Attorneyksi, sillä neljännessä on jo uusi henkilökaarti.

8/10
Lisää luettavaa