Prince of Persia: Warrior Within jakoi pahasti mielipiteitä. Ensimmäisen PoP-pelin Sands of Timen tunnelmallinen ja utuinen akrobaattinen seikkailu oli muuttunut angstin ja metalliräminän täyteiseksi synkistelyksi, joka painottui ykköspeliä enemmän taistelemiseen.
PSP:n Revelations on pitkälti sama peli kuin Warrior Within isommilla pelikoneilla. Pelaaja ohjaa tuhoon tuomittua Persian prinssiä, joka yrittää paeta kohtaloaan taistelemalla ajan valtiatarta vastaan. Käytännössä tämä tarkoittaa ansoista ja ongelmista selviytymistä akrobatian avulla sekä lukuisten vihollisten teilaamista miekoilla ja muilla aseilla.
Uutta PSP-versiossa ovat lisätasot, jotka lisäävät pelin pituutta entisestään, mutta eivät kuitenkaan tarjoa uusia ulottuvuuksia pelaamiseen.
Pääsääntöisesti pelaajan eteen tulee ongelmia, jotka liittyvät liikkumiseen. Prinssi on notkea akrobaatti ja kykenee juoksemaan seinillä, kiipeilemään pilareissa ja loikkimaan erilaisten ansojen ja aukkojen yli. Näillä taidoilla yritetään selvitä eteenpäin monimutkaisistakin huoneista ja ongelmista.
Taistelusysteemi toimii joustavasti, eikä ihan pelkällä nappienhakkaamisella pärjää. Useita vihulaisia vastaan tappeleminen on helppoa, mutta useat päävastustajat ovat suorastaan raivostuttavan vaikeita.
Ulkoiset puitteet ovat kunnossa, joskin hyvin harmaasävyisinä. Peli on itse asiassa varsin upean näköinen, paitsi aivan lähelle zoomattuna, jolloin pintagrafiikoiden rumuus tulee esille.
Äänimaailma on sen sijaan pilattu. Äänet ja musiikki tökkivät ja pätkivät vähän väliä, mikä rikkoo tunnelmaa ikävästi. Peli myös latailee melkoisesti, jopa kesken peliä.
Prince of Persia: Revelations on taas niitä pelejä, jollaisia ei PSP:llä toivoisi näkevänsä. Pelinä se on hyvä, mutta koska se on alun perin suunniteltu kotikonsoleille, PSP-versio ei teknisten rajoitusten vuoksi pääse läheskään samalle tasolle. Kokonaisuus on ikävän rikkonaisen oloinen, vaikka huonosta pelistä ei olekaan kyse.