Prototype / Arvostelut / pelaaja.fi

Prototype

3.07.2009 // Kirjoittanut: Miika Huttunen
68

Alex Mercerillä ei ole helppoa. Mies herää ruumishuoneelta juuri ennen omaa ruumiinavaustaan, huomaa omaavansa jonkinlaisia supervoimia eikä tietenkään muista yhtään mitään. Asiaa ei ole aikaa jäädä ihmettelemään, sillä mustanpuhuvien sotilaiden erikoisyksikkö on salamana miehen perässä luoteja säästelemättä. Pikaisen paon jälkeen ilmassa on monia kysymyksiä: Mitä on tapahtunut ja miksi, kuka tai mikä Alex on ja kuka on vastuussa kaikesta? Näihin kysymyksiin on saatava vastaus, keinolla millä hyvänsä.

Tautinen supermies

Prototypessä on paljon samaa kuin vähän ennen sitä julkaistussa PS3:n inFamousissa. Kumpikin peli kertoo tavallisesta ihmisestä, joka tahallisen onnettomuuden jälkeen saa supervoimat ja samalla niiden aiheuttaneen salaperäisen organisaation peräänsä. Lisäksi kumpikin peli sijoittuu suurkaupunkiin, joka toimii pelihahmon avoimena leikkikenttänä. Prototype sijoittuu New Yorkin Manhattanille, joka on inFamousin Empire Cityn tavoin eristetty alue. Pelaaja voi liikkua sen sisällä kuten haluaa ja tehdä tarinallisten tehtävien lisäksi erilaisia sivutehtäviä.

Liikkuminen suurella rakennusten täyttämällä pelialueella on melko helppoa, sillä Alexin supervoimat mahdollistavat seiniä pitkin juoksemien, suuret loikat ja myös liitämisen. Yksi nappi pohjassa pelihahmo juoksee samalla automaattisesti esteiden yli loikkien, sivullisia ja vastustajia edestään työntäen ja seinillä juosten. Etenkin voimien kasvaessa liikkuminen helpottuu entisestään, jolloin kaduilla olevat autot ja ihmiset lentelevät kaaressa pois pelaajan tieltä.

Tarinan keskipisteessä on Alexille supervoimat antanut virus ja sen takana oleva taho. Manhattanille vapaaksi päässyt virus alkaa muuttaa aluetta viruszombien ja sotilaiden väliseksi sota-alueeksi. Tuhon eteneminen on toteutettu hyvin, sillä alussa asiaa ei juuri huomaa, mutta viruksen leviämisen myötä alue muuttuu pelin aikana pikkuhiljaa yhä pahemmaksi ja pahemmaksi, ja lopun apokalyptiset visiot punaisine taivaineen ovat järisyttävän vakuuttavia.

InFamousiin verrattuna pelin ja kaupungin ulkoasu ei ole aivan niin vakuuttava tai hiottu. Pelialueessa on kyllä kokoa, mutta vähemmän näköä. Kadut ovat täynnä kymmeniä, ellei jopa satoja jalankulkijoita, sotilaita ja autoja, mutta hintana on grafiikan yksityiskohtien puute. Teknisesti pelin liikkuminen ja välillä myös taistelu ovat jopa kömpelöitä, mutta siihenkin tottuu lopulta, eikä se aiheuta sen suurempaa päänsärkyä.

Voimat kasvavat käyttämällä

Prototypen ehdoton valtti on alati kerääntyvien ja kasvavien supervoimien käyttämisessä. Uusia voimia ja niiden parannuksia ostetaan kehityspisteillä, joita saa niin taisteluista kuin tehtävien suorittamisesta. Etenkin sivutehtävät ovat oiva keino kasvattaa oman voima-arsenaalinsa tehoa, joskin suurin osa niistä on toistettavia yleisluontoisia esterata-, taistelu- tai tuhoamiskisoja.

Pelin supervoimat perustuvat yli-inhimillisen voiman ja kestävyyden lisäksi muodonmuutokseen. Alex kykenee hallitsemaan biomassaansa muun muassa muuttamalla kätensä kynsiksi, moukareiksi tai ruoskaksi ja suojaamaan itsensä kilvellä. Supervoimiin kuuluu myös jo mainittu mahdollisuus juosta seiniä pitkin, liitää, tehdä valtavia loikkia sekä erilaiset näköön liittyvät erikoisuudet, kuten infrapunakatse. Voipa pelaaja myös käyttää sotilaiden aseita ja kaapata käyttöönsä rynnäkkövaunuja, mutta voimien karttuessa ja etenkin pelin loppupuolella siihen ei ole tarvetta. Pelaajalla on nopeasti käytössään sellainen supervoimien ja -hyökkäysten kirjo, että vihollisia – ja sivullisia – lakoaa taistelussa kuin heinää elonkorjuussa. Kun pelaaja ensimmäisen kerran pudottaa helikopterin hyppypotkulla, käy selväksi, ettei pelihahmo ole todellakaan mikään tavallinen kuolevainen.

Alex ei silti ole haavoittumaton, mutta elinvoimaa saa helposti lisää vaikkapa vihollisista. Viruksen ansiosta hän voi imaista sisäänsä muita orgaanisia olentoja, kuten vihollisia tai sivullisia, ja näin palauttaa elinvoimaansa. Samalla hän myös voi omaksua imaistun kohteen muistot, kyvyt ja ulkoasun. Muistot avaavat pelin tarinan taustoja valottavia takautumia, joita tietyiltä kohteilta keräämällä selviää tarkemmin, mistä koko jutussa oikein on kyse ja miten tapahtumat ovat saaneet alkunsa. Etenkin pelin alkupuolella takautumat vihjaavat salaperäisesti asioihin, jotka selviävät kunnolla vasta myöhemmin tarinatehtävien myötä.

Toisten ulkoasun omaksuminen on myös keskeinen voima. Sen avulla Alex voi karistaa takaa-ajajat kannoiltaan tai soluttautua sisään sotilastukikohtiin, kunhan valeasu on vain otettu oikealta henkilöltä. Tosin välillä huvittaa, kuinka puusilmäisiä viholliset valeasun suhteen ovat: ne eivät ole moksiskaan, vaikka kanssasotilas yhtäkkiä juoksee pitkin seinää tai putoaa kahdeksan kerrosta ilman naarmuakaan.

Sivulliset uhrit

InFamousiin verrattuna Prototype on synkempi ja verisempi peli. Siinä missä inFamous tarjosi pelaajalle mahdollisuuden moraalisiin – tosin melko mustavalkoisiin – valintoihin, ei Prototypessä välitetä sellaisesta. Alex taistelee häikäilemättömiä vihollisia vastaan ja sivulliset ovat pelkkiä uhreja. Peli ei rankaise tai palkitse pelaajaa siitä, kuinka paljon tai vähän sivullisia kuolee.

Supervoimien osalta Prototype vetää kuitenkin pidemmän korren. Niitä on paljon ja voimien kehittymisen myötä taisteluiden aiheuttama tuho myös lisääntyy kiitettävästi. Pelistä välittyy hyvin tunne siitä, miltä tuntuisi omata yli-inhimilliset supervoimat.

Juonellisesti Prototype jää lopulta hieman irtonaisen sekavaksi ja sitä vaivaa lievä persoonallisuuden puute niin ulkoasussa kuin hahmoissakin. InFamousiin verrattuna myös tekninen toteutus, etenkin ulkoasun suhteen, on vähemmän hiottu. Prototype on silti toimiva väkivaltainen voimatrippi, jota pelaa alati kasvavien ja monipuolistuvien supervoimien sekä niiden ympärillä pyörivän pelimekaniikan ansiosta mielellään. Se ei ehkä voita inFamousin tavoin sympatiapisteitä, muttei se niitä tavoittelekaan.

Vaihtopelaaja

Kirjoittanut [pelaaja_author:6]

Arvostelin inFamousin Pelaajan viime numeroon, joten hoidetaan se pakollinen vertailu: Prototype on inFamousia raa’empi, karkeampi ja epätasaisempi peli. Pidin kummastakin joka tapauksessa enemmän kuin Miika.

Pelaaja ei ole Prototypessä edes superroisto, vaan hirviö. Pelin raakuus ja jatkuvan väkivallan verisyys hätkäyttivät ja säväyttivät ihan oikeasti. Normaali supertunnelma tulee lähinnä Hulk: The Ultimate Destructionista kopsatuista pelimekaniikoista, jotka ovat Prototypen taistelun laimeinta antia. Lonkerot, piikit ja ihmisten sulauttaminen hakkaavat yksinkertaiset muskelivoimat.

Prototype ampuu valitettavasti panoksensa loppuun turhan aikaisin. Samoja vihollisia murskataan niin älyttömät määrät, että se tuntuu arkiselta jo tarinan puolivälissä. Sivutehtävät ovat niin ankeita, että pääjuonen lisäksi pelissä viihdyttää vain satunnainen tuhoaminen.

Hienointa Prototypessä on sen maailmanlopun tunnelma. Palavat talot, haaskalinnut ja huutavia ihmismassoja ampuvat sotilaat vetävät hiljaiseksi.

Erityisesti stressin purkajana Prototype on loistava. Hullu riehuminen on nostettu pelissä aivan omalle tasolleen. Lonkerojumalana on niin helppo sortaa ihmiskuntaa, että se melkein hävettää.

7/10

Kommentit

Käyttäjän BulletproofMonk kuva
BulletproofMonk

Ihan toimivaa ja hauskaa mättöä

Käyttäjän 20088621 kuva
20088621

hyvä peli

Käyttäjän Derexus kuva
Derexus

automaattitähtäys kusee ja häiritsee

Käyttäjän Waris kuva
Waris
Käyttäjän j4rz4 kuva
j4rz4
Käyttäjän Kalenius kuva
Kalenius
Käyttäjän SILIK kuva
SILIK
Käyttäjän JaKuBo kuva
JaKuBo

Mahtavaa!

Käyttäjän zaroxs kuva
zaroxs
Käyttäjän madKORfan kuva
madKORfan

Varsin viihdyttävä videopeli.