Rare Replay

Selkeitä ruudunpäivitysongelmia ilmenee vain Banjo-Kazooie: Nuts & Boltsissa, mutta sekään ei ole niin vakavaa, että haittaisi juuri pelaamista.

4.9.2015 05:00

Parhainta retroa mahan täydeltä

Harva pelinkehittäjä on yltänyt kunnioitettavaan yli 30 vuoden ikään. Brittiläinen kestosuosikki Rare on yksi harvoista. Rare Replay tarjoaa kolmekymmentä peliä vuosien varrelta noin kolmenkympin hintaan, joten jos ajattelee puhtaasti hinta–laatu-suhdetta, tästä on vaikea panna paremmaksi.

Alun perin Ultimate Play the Game -nimellä tunnetun Raren perustivat Stamperin veljekset vuonna 1982. Kaksikko myös johti yhtiötä vuosikymmenten ajan ja loi samalla yli sata peliä. Vuosituhannen alussa Microsoft osti Raren, mistä alkoi yhtiön epätasaisin aikakausi. Viime vuosina Rare on keskittynyt lähinnä tekemään taustatyötä avatar-hahmoihin liittyvien sovellusten kanssa sekä tehnyt Kinect Sports -sarjan. Kuvaavaa on, että jälkimmäisestä ei ole Replayssä jälkeäkään.

Rare Replay alkaa musikaaliesityksellä, josta ei huumoria puutu. Värikkäissä valikoissa heiluu ja pomppii jos jonkinlaista hahmoa, joten heti käy selväksi, että Raren taika ja persoonallinen ote ovat yhä voimissaan. Kaikki pelit esitellään upealla tavalla, josta esimerkkinä mainittakoon uudelleensovitukset pelien teemamusiikista. On hauskaa kuunnella sen jälkeen sitä alkuperäistä.

Suomalaisille tuntemattomimpia ovat Raren ZX Spectrumille 1980-luvun alkupuolella tekemät pelit, joista tosin Jetpac ja Sabre Wulf ovat nousseet arvostetuiksi klassikoiksi. Spectrum oli suosittu Britanniassa, mutta eipä sitten juuri muualla. Atic Atac, Underwurlde ja Gunfright – mitä nämä ovat? Spectrum-pelitkin viihdyttävät, vaikka nostalgiatrippiä ei tekisikään, sillä jokaisesta pelistä kerätään tavoitteita täyttämällä tarroja, jotka oikeuttavat katsomaan laadukkaita dokumentteja Raren pelinteosta, ennennäkemätöntä materiaalia peleistä ja julkaisematonta musiikkia.

Raren kultakausi alkoi 1980-luvun lopusta ja jatkui 1990-luvun loppuun. Super Nintendolle julkaistut pelit, kuten veikeä pikkuautoilu R.C. Pro-Am, moottoriveneily Cobra Triangle ja teinimutanttininjakilpikonnia sopivasti apinoinut Battletoads, ovat taattua laatua myös tänä päivänä. Nintendo 64:n klassikot, kuten Banjo-Kazooie, Perfect Dark ja Conker’s Bad Fur Day, ovat myös siitä mielenkiintoisia, että niitä ei pääse pelaamaan lainkaan Nintendon uusilla konsoleilla. Kolmiulotteisen grafiikan osalta ikä näkyy, mutta timanttinen pelisuunnittelu ja persoonallisuus todistavat siitä, miksi Rare on menestynyt aina näihin päiviin asti.

Xboxin humoristinen kauhuseikkailu Grabbed by the Ghoulies on jakanut vahvasti mielipiteet, sillä se on varsin hidastempoinen. Pelasin Grabbed by the Ghouliesia jo yli kymmenen vuotta sitten, ja pidin siitä silloin ja pidän siitä yhä, varsinkin kun uusi versio on ehostettu laajakuvalle. Xbox 360:n julkaisupeleihin kuuluneen Kameon valtti on haltianeidon kyky muuttua muiksi hahmoiksi, kuten lohikäärmeeksi tai vesiliskoksi. Aikanaan vallankumouksellisen upean näköinen peli tuntuu nyt selvästi tavanomaisemmalta, mutta silti taianomaiselta. Viva Piñata -sarja yritti luoda Tamagotcheja kehittyneempää elämäsimulaatiota ja kokonaista tuoteperhettä televisiosarjoineen, mutta menestys ei ollut odotetunlainen. Piñata-hahmojen kasvattamisessa on jotain rentoa viehätystä, sillä vietin puutarhaa kasvattaessa useamman tunnin aivan huomaamatta.

Banjo-Kazooie: Nuts & Bolts ei ole perinteistä tasoloikkaa, vaan pelaajan täytyy luoda omia ajoneuvoja kuin insinööri konsanaan. Tässäkin uin vastavirtaan ja nautin pähkinöistä ja pulteista täysin siemauksin, mutta tiedän, että monille yksityiskohtainen näpertely on liian erilaista sarjan aiempiin tasohyppelyihin nähden.

Rare Replay on erittäin kattava, mutta ei täydellinen otos brittivalion parhaista. Nintendo omistaa oikeudet Super Nintendon Donkey Kong Country -sarjaan, ja Nintendo 64:lle ilmestynyt GoldenEye on luonnollisesti James Bond -lisenssin holvissa. Tosin Raren mukaan nämä eivät ole mukana, koska kokoelmaan haluttiin vain Raren itse luomia hahmoja, mutta uskoo ken tahtoo. Eniten ihmettelen, että Xboxille julkaistu jatko-osa Conker: Live & Reloaded loistaa poissaolollaan, mutta yhtä kaikki mukana on huikea kokoelma pelialan parhaimmistoa.

Rare Replay ei ole katsaus vain yhden pelikehittäjän historiaan, vaan samalla koko pelialan kehitykseen sekä hyvässä että pahassa. Virheitä ei peitellä, vaan heikommatkin pelit esitellään yhtä juhlavasti kuin kruununjalokivet. Pelattavaa on jopa sadoiksi tunneiksi, ja samalla tulee pohtineeksi, kuinka olemme päässeet Jetpacin yksinkertaisesta pikseliastronautista Banjo-Kazooie: Nuts & Boltsin laajoihin maailmoihin. Historian havinaa katsoessa tuntuu huumaavalta ajatella, että missä olemmekaan kolmenkymmenen vuoden päästä.

9/10
KehittäjäRare
PeligenretKokoelma
JulkaisualustatMicrosoft Xbox One
Pegi-ikärajatK-16
Pegi-merkinnätVäkivalta
Lisää luettavaa