Ei ole helppoa. Uusien konsolien tehojen myötä vanhojen pelisarjojen odotetaan tarjoavan jotakin räjähtävän uutta ja repäisevää. Sivulla 48 arvosteltu Call of Duty 4 onnistuu tässä uskomattoman hyvin, mutta kyseessä onkin pelisarja, jolla selvästi oli parannettavaa ja jossa audiovisuaalisen toteutuksen tasolla on suuri merkitys pelifiiliksen luomisessa.
Ratchet & Clank -pelisarja on puolestaan aina ollut vähintäänkin erinomainen. On vaikea kuvitella, kuinka tehokkaampaa rautaa voisi suoranaisesti hyödyntää paremman pelikokemuksen luomiseen, sillä R&C-sarjan toimivuus ei ole ollut kiinni pidemmistä piirtoetäisyyksistä tai isommista erikoisefekteistä. Sarjan PS3-debyyttiä pelatessa tuntuukin siltä, ettei Insomniac Games itsekään ole ollut varma, mihin hyödyntää konsolin tehoja.
Tekijät tosin helpottivat tehtäväänsä tekemällä sarjan viimeisestä PS2-pelistä Gladiatorista täysin räiskintään keskittyneen ja edellisiin osiin verrattuna persoonattoman toimintapelin. Tools of Destructionilla sarja palaa takaisin ensimmäisten osien kaltaiseen suurempaan seikkailuun, jossa tarina ja tasoloikka eivät huku räiskimisen alle. Saamme esimerkiksi vastauksen siihen, miksi Ratchet on ainoa lombax-rodun edustaja, johon olemme neljän pelin aikana tutustuneet.
Tuttua ja turvallista
Sarjaa aikaisemmin pelanneille Tools of Destruction tuntuu kovin tutulta. Pelin rakenne ei ole muuttunut. Pelaaja matkaa planeetalta toiselle, taistelee läpi vihollisarmeijoiden ja saa yleensä kentän lopussa vinkin siitä, minne pitää mennä seuraavaksi. Matkan varrella tavataan toinen toistaan hullunkurisempia hahmoja ja kerätään hirmuinen määrä pultteja, joilla ostetaan uusia varusteita.
Insomniac osaa rytmittää pelinsä mestarillisesti. Alkutaipaleen kentät ovat vaihtelevista kamerakulmista ja hienoista kohtauksista huolimatta suoraviivaisia ja yllätyksettömiä. Ne kuitenkin perehdyttävät pelaajan pelimekaniikan saloihin. Tällä tavoin myöhemmät kentät, joissa pelaaminen on vähemmän ohjattua, osoittautuvat paljon hauskemmiksi pelata. Uusia aseita ja erikoisominaisuuksia esitellään täydellisellä ajoituksella.
Pidän kenttäsuunnittelussa erityisesti siitä, että tie kenttien läpi on aina selvä, mutta ympäristöistä erottaa ilman karttaakin salaisia alueita, joihin ei ensimmäisellä visiitillä yleensä ole asiaa. Näihin paikkoihin päästään lähes aina jollakin apuvälineellä, joka saadaan tuonnempana seikkailussa.
Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi hakkerointityökalu Decryptor ja omituinen pieniä helikoptereita ampuva ase. Sillä voi esimerkiksi käynnistää siltoja, jotka avaavat reitin uuteen paikkaan. Heti kun saa käsiinsä esimerkiksi hakkerointilaitteen, muistuu mieleen edellisillä planeetoilla vastaan tulleita ovia, joita onkin nyt syytä palata hakkeroimaan. Kyse ei siis ole niinkään uusien paikkojen löytämisestä, vaan niihin pääsemisestä.
Kenttien piilotetut alueet vaativat usein reilusti enemmän tasoloikkataituruutta kuin pääasiallinen eteneminen, joka nojaa pitkälti räiskintään. Piilotetut paikat sisältävät usein kultaisia pultteja, joilla voi avata uusia pelihahmoja tai raritanumia, josta kohta lisää.
Jalalla koreasti
Kuten odottaa saattaa, toiminta rullaa todella sujuvasti. Mielikuvituksellinen asevalikoima ei ole sarjan paras, mutta valikoimasta löytyy jälleen muutama helmi. Vihollisia tanssittava Groovitron jaksaa naurattaa alusta loppuun, koska vihollislaumojen tanssittaminen on aina vain hauskaa. Ensitestissä mainitsemani Huttusen kaltainen äkäinen, villisti pelaajan rinnalla ammuskeleva Mr Zurkon -botti on sekin hauska tapaus, joskin robotin letkautukset hukkuvat usein muun metakan alle.
Aseiden tehot nousevat edelleen sen mukaan, kuinka usein niitä käyttää. Tämän lisäksi aseita voi muokata yksinkertaisen kaavion kautta. Kaaviossa valitaan, haluaako panostaa esimerkiksi aseen tehokkuuden vai ammusmäärän kasvattamiseen. Tämä tuo peliin mukavan pienen roolipelielementin. Aseiden ominaisuuksien muovaamiseen käytetään raritanumia, jota löytyy kenttiin piilotetuista arkuista.
On uskomatonta, kuinka hyvin peli on kyetty tasapainottamaan riippumatta siitä, millaisia aseita suosii ja päättää kehittää tuomiopäivän työkaluiksi. Pelaajat voivat pelata pelin läpi suosien täysin erilaisia aseita. Itse en esimerkiksi käyttänyt sähköruoskaa lainkaan, mutta Janne viritteli ruoskan huippukuntoon ja käytti sitä pääasiallisena aseenaan läpi pelin.
Clank maistuu puulta
Harvoja harha-askelia ovat keskinkertaiset, raiteilla kulkevat avaruustaisteluosiot, jotka ovat tylsää pakkopullaa. Ne ovat tavallaan perusteltuja pelin rytmityksessä, mutta ei ole sattumaa, että tekijät eivät juuri esitelleet näitä osuuksia ennen pelin julkaisua.
Pikkurobotti Clankilla on iso rooli tarinassa, mutta sillä pelattavat osiot tuntuvat hieman tylsiltä: ne haluaa läpäistä mahdollisimman nopeasti. Clank-osiot olivat aikaisempien pelien parhaita puolia ja niitä toivottiin uuteen peliin, mutta suunnittelijat eivät ole saaneet niistä parhaita puolia irti. Hakkeroinnin kaltaiset minipelit ovat hauskoja pelattavia ja samoin peliohjaimen liikkeentunnistusta käyttävät osuudet, kuten seinien tuhoaminen laserilla ja lentäminen Clankin siivillä.
Tools of Destruction on viihdyttävä peli ja yksi PlayStation 3:n pelitarjonnan harvoista yksinoikeuspeleistä. Se on hiottu, usein hauska ja persoonallinen kokemus, joka olisi saanut olla hieman vaikeampi. Peli toimii oivallisena aloituksena sarjaan perehtymättömille pelaajille, mutta meille sarjan veteraaneille vaikeustaso on hieman liian alhainen. Pituutta pelillä on mukavasti, mutta faneille tämä galaksi on kuitenkin jo liian tuttu ja turvallinen.
Tähän asti tapahtunut
Ratchet & Clank
Alun perin Insomniacin PS2-debyyttipelin päähahmona oli nuori kepillä aseistettu itämainen tyttö. Projekti kulki nimellä ”girl with a stick”. Projekti muovautui loppujen lopuksi avaruusseikkailuksi, jota tähdittävät kissamainen Ratchet ja pikkurobotti Clank.
Ratchet & Clank: Locked and Loaded (Yhdysvalloissa Going Commando)
Jatko-osa sisälsi lisää minipelejä, kuten ajokisoja, sekä enemmän aseita ja mahdollisuuden niiden kehittämiseen.
Ratchet & Clank: Up Your Arsenal
Nettipeli oli mukana ensimmäistä kertaa, ja kapteeni Qwarkilla pelattiin sivulle skrollaavia tasoloikkakenttiä. Ratchet myös ihastuu söpöön Sasha-kissaan! Clankilla pelattavat osuudet tekevät myös debyyttinsä.
Ratchet & Clank: Gladiator (Deadlocked Yhdysvalloissa)
Insomniacin keskittyessä PlayStation 3 -peliensä tuotantoon PS2:n viimeinen R&C jätti tarinoinnin ja tasoloikan taka-alalle ja tarjosi areenoilla käytäviä tiukkoja taisteluita.
Salainen ase
Amerikkalaista Westbrookin perhettä voidaan pitää äärimmäisen epäonnisena. Perheenisä Gene halvaantui Irakin sodassa vuonna 2004. Kaksi vuotta sen jälkeen perhe joutui autokolariin, jossa Westbrookin poika James halvaantui hänkin kaulasta alaspäin.
Tragedia ei jäänyt huomaamatta amerikkalaiselta Extreme Makeover -tv-ohjelmalta, joka rakennutti perheelle uuden rullatuoliystävällisen asunnon. Insomniacin perustajan Ted Pricen kuullessa kovaonnisesta perheestä ja Jamesin videopeliharrastuksesta hän päätti lisätä Jamesin Tools of Destruction -peliin. Jamesin saa mukaan taisteluun Mr Zurkon -botin uutena skininä!