Klassikkoseikkailupeli Sam & Maxin sankarit ovat palanneet kuutena erillisenä episodina julkaistavassa seikkailupelikokonaisuudessa. Nyt arvosteluvuorossa ovat episodit kaksi ja kolme.
Etsiväpari Sam & Maxin seikkailut pääsivät hyvään vauhtiin, kun Telltale Games julkaisi viime joulukuussa ensimmäisen osan friikkikaksikkomme comebackista. Salapoliisiseikkailu omituisten hahmojen ja tapahtumien maailmassa oli pääosin erittäin nautittavaa matkailua nauruhermoja kutkuttavan sanallisen säilänheilutuksen keskellä. Parivaljakon paluu jatkuu kiihkeänä. Ennen kuin kissa kerkesi kakoa karvapallon kurkustaan, sarja laajeni kahdella uudella osalla. Neljäs tulee jo maaliskuussa. Sam & Maxin episodimaisuus on sekä hauskaa että hitusen rasittavaa. Pelithän julkaistaan kuin kuusiosaisen tv-sarjan jaksoina. Jokainen jakso on oma itsenäinen tarinansa, mutta sarjasta saa eniten hupia, kun tutustuu niihin järjestyksessä. Näin eri hahmojen ominaisuudet ja omituisuudet tulevat tutuiksi, jolloin pienistäkin detaljeista saa irti enemmän.
Hullua revittelyä
Sam & Maxin paluun ensimmäisessä osassa, Culture Shockissa, parivaljakko selvitti friikin hypnotisoijan aiheuttamaa rikosaaltoa. Toinen osa Situation Comedy paiskaa kaverukset tv-maailmaan, jossa suosittu tv-juontaja on ottanut koko yleisönsä panttivangiksi. Pelastakaa viattomat ihmiset julmalta kidutukselta ja jatkuvalta live-visailulta, jossa kaikki voittavat! Kolmannessa jaksossa, The Mole, The Mob and the Meatballissa, veljekset kuin ilvekset päätyvät mafian pyörittämän kasinon pauloihin. Mitä suljettujen ovien takana tapahtuu ja miten kaksikko selviää mafiapomon antamista tehtävistä? Luvassa on hyviä ja huonoja uutisia. Käsikirjoitus vain paranee ja monin paikoin se on jopa loistelias. Jos luulit naureskelleesi ensimmäisen jakson vitseille, odotas näitä. Kenties Culture Shockissa vasta verryteltiin tarinakerrontalihaksia, mutta toisen osan irvailu tosi-tv:lle ja tv-ohjelmille ylipäätään on herkullista ja hykerryttävää. The Molessa hahmojen keskinäinen kuittailu ja läpänheitto aiheuttavat muutaman kerran erittäin pahaa repeilyä, mutta pituudeltaan jakso on pettymys. Se on pelattu läpi verrattain nopeasti, niin tapahtumien vähyyden kuin ongelmien vaikeustasonkin takia. Tässäkö tämä oli, ihmettelee lopputekstien vierissä ruutuun? Nyt jo?
Halpaa kuin saippua
Tv-sarjamaisesti peleissä on tiettyjä kiinnekohtia ja hahmoja, joiden pariin palataan kerta toisensa jälkeen. Päähenkilöiden ohella tutuiksi tulevat esimerkiksi toimistossa majaileva Jimmy-rotta, naapuriston urakaruselli Sybil ja vainoharhainen kulmakaupan pitäjä Bosco. Vaikka etsivien toimisto onkin looginen kiinnekohta, Sybilin toimiston ja kulmakaupan kierrätys vähän rassaa – etenkin The Molessa, jossa on yksi ainut uusi tapahtumapaikka. En silti valita. Seikkailujen lämmin, pakottamaton huumori ja verbaaliakrobatia ovat nykyaikana harvinaista herkkua. Pelien painotus tarinaan ja kerrontaan miellyttää. Tosin hiirivetoinen käyttöliittymä voi olla liian simppeli Sierra-aikakaudella seikkailupeleihin langenneille, mutta nykymittapuulla se on sopivan selkeä ja helppokäyttöinen. Ruudulta ei tarvitse etsiä pikselin kokoisia toimintokohtia, vaan pelaaja näkee nopeasti, millä on merkitystä. Ääninäyttelykin on parantunut 2. ja 3. jaksossa. Oli jaksojen pituudesta tai helppoudesta mitä mieltä tahansa, niiden viihdearvoa ei voi kiistää. Koska yksittäiset jaksot maksavat vain sen seitsemisen euroa ja kaikki kuusi peliä saa noin 27 euron könttäsummalla, niin ei voi valittaa. Mutta toivottavasti seuraavissa osissa on enemmän pituutta.
Alkuperäinen pistemäärä: 86/100