Koein Japanin ja Kiinan historiasta ammentava runsaudenkaivo ei tunnu ehtyvän. Firman salaiseen, ehtymättömään lähteeseen on haudattu kaikki muinainen tieto idän historian sankareista, heihin liittyvistä tarinoista ja suurista taisteluista. Kun kaivosta nostaa tasaisesti pelin vuodessa, niin tutut ainekset ovat ehtineet sekoittua kertaalleen uutta peliä varten.
Runollista, mutta muutakaan selitystä en keksi Koein taidolle kierrättää Japanin ja Kiinan historiaa niin monella tapaa. Olen pelaillut firman historiallisia teoksia satunnaisesti toistakymmentä vuotta, minkä kuluessa niiden kaava on tullut tutuksi: sankareita ja sankarittaria, suuria kohtaloista ja hirveästi sotimista.
Samurai Warriors 3:n käynnistäessään tietää, mitä on luvassa: mahdottomasti mättämistä, sankarien keskinäistä lässytystä ja taistelujen väliin upotettua tarinankerrontaa. Tarjolla on sinänsä pätevää toimintaviihdettä, mutta ei mitään, mitä ei olisi jo nähty hyvin, hyvin monta kertaa.
Dynasty Warriorsit, Samurai Warriorsit ja sarjojen spinoffit näet toistavat uskollisesti samaa massiivisen mättöseikkailun kaavaa. Yhden pelin nähtyäsi olet nähnyt loputkin.
Eikä taistelupelin ohuen pintakuoren alla ole nytkään juuri muuta. Samurai Warriors 3 on vain tavallista massiivisempi tappelupeli, jossa yhden ihan perustaistelun aikana pelaaja tappaa semmoiset 500–1 000 vihollissotilasta, pelastaa kollegojaan pulasta, suorittaa taistelujen kulkuun vaikuttavia tehtäviä, jahtaa vihollisten komentajia ja niin edelleen. Koko peli hoituu kolmea hyökkäysnappia nakuttamalla ja pikkuisen komboilemalla.
Onhan pelaaminen suoraviivaisuudessaan nautinnollistakin. Rähinässä ei tarvitse stressata hienouksien kanssa, kunhan vain ehtii huomata nakutuksen lomassa seurata hahmojen keskusteluja ja taistelutilanteiden muutoksia pikkukartalta. Päämäärät kun muuttuvat tasaiseen tahtiin, ja varsinaisten tavoitteiden lomassa pelaajan on ehdittävä avittamaan myös pulaan joutuneita kavereitaan.
Mutkattomasta taistelusta nauttiville pelillä on kyllä paljon tarjottavaa. Sarjan vanhemmille ystäville tarjolla on seitsemän uutta pelattavaa hahmoa ja kaikkiaan pelattavaa löytyy 37 mies- ja naissoturin verran. Näistä 30:llä on oma tarinansa. Tehtävien täydellisyyteen saakka hinkkaaminen ja esineiden kerääminen on taatusti joidenkin mieleen, samoin moninpeli jaetulla ruudulla ja netissä.
Suurin osa pelaajista taitaa kuitenkin kyllästyä Samurai Warriors 3:een alta aikayksikön. Jos ei yksitoikkoisen napinhakkaamisen, niin sitten rakeisen ulkoasun ja omituisesti särkevän äänimaailman takia. Samuraimättö on yksinkertaisesti niin suoraviivaista ja itseään toistavaa nakuttamista pelitilasta, tehtävästä ja hahmosta toiseen, ettei se jaksa pitää yllä tavallisemman pelaajan kiinnostusta. Kyse on siis ihan suoraan sanoen friikkipelistä.
Soturien raskas taival
Samurai– ja Dynasty Warriors -pelisarja kaikkine spinoffeineen lähentelee jo noin 30 peliä. Jotkut sivupelit ovat kasvaneet sittemmin omiksi sarjoikseen, omaperäisimpinä ehkä Dynasty Tactics -strategiat. Sarjan tärkeimmät alkuteokset ovat kuitenkin Dynasty Warriors (1997, PS1) ja Samurai Warriors (2004, PS2/Xbox).
Toimintapelien ja Tacticsien ohessa Koein samaan aikakauteen sijoittuvaa Romance of the Three Kingdoms -strategiapelisarjaa on tehty jo liki 50 versiota.