Kyberpunk-roolipelien uusi aalto tapahtuu nyt. CD Projekt RED, Witcherin tekijästudio, kehittää suurpeliä pöytäpeli Cyberpunk 2020:n pohjalta. Sen kanssa aikoinaan kilpaillut Shadowrun ehti vain ensin pienen mittakaavan joukkorahoituspelinä.
Klassisen kyberpunk-genren suora paluu vaatii kuitenkin sekä nostalgianhimoa että huumorintajua. Shadowrun Returns vie meidät maailmaan, jossa tukkametalli soi, katanat heiluvat ja kromatut peililasit hohtavat kyberdekkerien takoessa ”mustaa jäätä” eli kyberavaruuden turvaohjelmia. Shadowrunnerit ovat katujen kovia kolleja, jotka tekevät laittomia hanttihommia vääjäämättä selkään puukottaville yhteysmiehille. Shadowrunin erikoisuutena on yhdistää tämä kaikki fantasiaan, joten 1980-luvun lopulla painetussa lähdemateriaalissa lohikäärme on ollut USA:n presidenttinä ja joka baarin ovella päivystää peikko. Ei ironiaa, ei hihittelyä.
Shadowrunin alkuperäinen luoja Jordan Weisman on tiimeineen kyhännyt näistä aineksista ja Super Nintendon sekä MegaDriven Shadowrun-lisenssipeleistä modernin näkemyksen fantsupunkista. Moderni on tietysti suhteellista, sillä isometrinen ja vuoropohjainen tyyli on suoraan alkuperäisistä Fallouteista. Käyttöliittymä on taas tehty niin vahvasti yksinkertaistettuna tablettiversiot mielessä, että pc-pelaaja turhautuu tarpeellisen tiedon puutteessa. Kuvailutekstiä ja dialogia taas valuu ruudulle niin valtavat määrät, että nykypelaaja saattaa säikähtää.
Shadowrun Returns sellaisena kuin se on nyt, on vasta alkua. Pelin sisältö eli noin 12 tunnin Dead Man’s Switch -tarina tutustuttaa uudet pelaajat Seattlen silmäätekeviin ja hieroo veteraanien nostalgianystyröitä. Lisää on tulossa erikseen ostettavassa ja ilmeisesti laajemmassa Berliinin-seikkailussa, mutta tärkeämpää on etsiä pelaajien itse tekemiä seikkailuja Steamin Workshop-osastolta. Niitä ei voi ohittaa kivana pikkulisänä, sillä Returns on tehty valikoitaan myöten modaamisen alustaksi. Pelin pahimmat ongelmat, kuten hahmoihin pultattavien kyberosien mitätön valikoima tai hakkeroinnin rajatut mahdollisuudet, korjataan taatusti juuri harrastajavoimin.
Shadowrun Returns on Kickstarter-huuman ensimmäisiä pelejä, joissa on ratsasteltu tekijän ja pelin historiallisilla nimillä. Siksi on hienoa nähdä, ettei meitä ole petetty. Lyhyessä ajassa on tehty hyvä peli, vaikkakaan ei erinomaista. Vanhat kyberpunkkarit saavat viboja keskivaiheilla, kun ”matriisin” hakkerointi ja ammuskelu yhdistyvät suuryhtiön tiloihin tehdyssä iskussa. Sielun silmin voi nähdä Casen ja Mollyn murtamassa Neurovelhoa – tai ehkä pikemminkin sen vanhan pöytäpeliporukan noppineen.
INFOLAATIKKO
FASA:n monitaiturin perintö
Shadowrunin takana on pelien monitaituri Jordan Weisman, jonka FASA-yhtiön tuotanto on innostanut useampiakin videopelejä. Konsolipelejä ja kökön pc-räiskinnän aiemmin synnyttäneen Shadowrunin ja lentely Crimson Skiesin lisäksi pelaajat (ja Pelaajan päätoimittaja Huttunen) innostuivat jättirobottien sotapeli BattleTechistä ja sitä jatkaneesta roolipeli MechWarriorista: niistä lisensoituja mechapelejä on kymmeniä, ja lisää on tulossa. Weisman itse on mukana free to play -peliksi kehitettävän MechWarrior Onlinen kehityksessä, mutta hänen saavutuksensa pelirintamalla eivät suinkaan lopu tähän. Eräs Weismanin yhtiöistä kehitti Halo 2:n legendaarisen I Love Bees -viraalikampanjan, ja ehtipä mies keksiä myös Mage Knight– ja HeroClix-figupelitkin. Hän jos kuka on pelien renessanssimies.